Kesäelämää

Mökkeily Kokemäen rauhassa ja Pitkis Sportin vauhdikas meno ovat kuuluneet toimittaja Matti Toivosen kesälomiin jo vuosikymmeniä. Vaikka tämä kesä on vähän erilainen, kotiseuturakkaus kantaa. Kokemäkeläislähtöinen Matti Toivonen on monille tuttu Ylen Puoli seitsemän -ohjelman toimittajana. Hän on ollut mukana ohjelmassa jo yli kymmenen tuotantokauden ajan. Uralle on mahtunut monenlaista, aina toimittajatyöstä muusikon hommiin. Vuonna 1964 syntynyt Toivonen kasvoi Kokemäellä, Kolsin…

Ida Vigren ja Aku Jokela ovat asuneet koko elämänsä Kokemäellä. Perhe ja luonnon rauha saivat nuoren parin jäämään kotiseudulle myös aikuistumisen jälkeen. Ida ja Aku tapasivat toisensa jo vuonna 2007. Ida oli tuolloin yläkoulussa ja Aku suoritti rakennuspuolen opintoja ammattikoulussa. Alun perin suunnitelmana oli opiskella Kokemäellä toisen asteen opinnot loppuun ja miettiä tulevaisuutta sen jälkeen uudestaan. – Aku sai töitä…

Salatuista elämistä tuttu Teemu Lehtilä muutti kotiseudultaan Kokemäen Järilästä Tampereelle jo 18-vuotiaana, kun ovet teatterikouluun aukesivat. Lempäälässä perheineen asuva näyttelijä vierailee tasaisin väliajoin Kokemäen Vuollekodissa asuvan äitinsä luona. Lapsuuttaan Kokemäellä Teemu Lehtilä muistelee lämmöllä. – Se oli turvallista aikaa. Pieni kyläkoulu ja urheilumahdollisuudet tarjosivat hyvän kasvuympäristön. Oman kotiseudun parhaat puolet ovat Lehtilän mukaan korostuneet, kun on asunut muualla. Etäisyyden myötä…

Vaikka matka- ja lomasuunnitelmasi olisivat menneet koronan vuoksi mönkään, ei hätää. Rentouttavan loman voi viettää myös omassa kotikaupungissa, paikallisia yrittäjiä ja toimijoita tukien. Poimi vinkit talteen ja nauti kesästä Kokemäellä! Retkeile Hiipireittiä pitkin Kokemäen Pitkäjärveä ja naapurikaupunki Harjavallan Hiittenharjua yhdistää Hiipireittinä tunnettu metsäpolku. Reitti starttaa Pitkäjärven vapaa-aikakeskukselta (Urheilutie 15) ja jatkuu aina Hiittenharjun virkistysalueelle asti (Hiittenharjuntie 3). Reitin varrella on…

Virtasen perhe on lopen kyllästynyt kasvukeskuksen hektiseen arkeen. Iso osa ajasta kuluu autossa istumiseen töiden, koulun, päiväkodin, harrastusten, palvelujen ja kodin välillä suhatessa. Haaveissa on rauhallisempi arki, jossa kalenterin sijasta täyttä on itse elämä. Ajatus pienestä ja virkeästä maalaispitäjästä kutkuttaa Virtasia. Olisiko nyt aika muuttaa luonnonhelmaan Kokemäelle? Isä Virtasta mietityttää haastavan yritystoiminnan pyörittäminen etäältä. – Kattava valokuituverkko helpottaa yhteyksiä. Lisäksi…

Mikä Vaikuttajaryhmä? Kokemäen Nuorten Vaikuttajaryhmä on nuorisovaltuusto, jossa on tällä hetkellä 15 nuorta. Vaikuttajaryhmään on mahdollista liittyä, jos on 12–29-vuotias kokemäkeläinen. Tällä hetkellä kokoonpanon ikähaarukka on 12–25 vuotta. Vaikuttajaryhmän jäsenet Roosamaria Ronkainen ja Jeny Thanwises kertovat, että Vaikuttajaryhmä ottaa kantaa, tuo nuorten äänen kuuluviin ja muun muassa järjestää erilaisia tapahtumia. Viimeksi nuoret järjestivät viime syksynä leffaillan, jossa oli paljon väkeä.…

Tulkkilantiellä, Vanhan Valokuvaamon ja tukkikämpän välissä, oli aikoinaan pieni rakennus, joka toimi Tulkkilan puhelinkeskuksena eli sentraalina 42 vuotta. Oskari Limnell hoiti Kokemäen Telefooniyhtiön perustamisen (1902) jälkeen keskusta kotonaan. Vuonna 1907 hän halusi irtisanoa sopimuksen, mutta koska keskuksen siirto oli vaivalloista, suostuteltiin hänet pitämään keskus talossaan vielä viisi vuotta. Juuri ennen vanhan sopimuksen umpeutumista (1912) vuokrattiin Aku Sauriolta Kilkun maalta tontti…

Kuinka poikkeuksellinen aika ja koronaviruspandemia vaikuttavat kokemäkeläisten terveydenhuoltoon kesäaikana? Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän avohuollon ylilääkäri Hanna Wallin vastaa. Miten koronavirukseen varaudutaan Kokemäen terveydenhuollossa? Epidemiatilanne on tällä hetkellä rauhallinen. Seuraamme kansallisia ohjeistuksia kaikessa toiminnassamme, kuten suojainten käytössä. Kuntayhtymän alueella on tehty yhteneväiset linjaukset toiminnan suhteen. Infektio-oireiset hoidetaan mahdollisuuksien mukaan etäpalveluin. Jos käyntiä tarvitaan, ne hoidetaan keskitetysti Harjavallan terveysaseman infektioyksikössä. Tärkeintä on aina…

Jokainen suomalainen tuottaa noin 300 kiloa kotitalousjätettä vuodessa. Teemme tärkeää työtä ympäristön hyväksi lajittelemalla ja kierrättämällä jätteemme, mutta se ei vielä riitä. On aika kohdistaa katseet kuluttamisen ja jätteen vähentämiseen. Vuonna 2019 maapallon ylikulutuspäivä oli 29. heinäkuuta. Tällöin olimme kuluttaneet loppuun kaikki uusiutuvat luonnonvarat, jotka maapallo pystyy tuottamaan. Vaikka ylikulutus liittyy pitkälti energiankäyttöön, liikenteeseen, teollisuuteen ja maankäyttöön, on pienilläkin arjen…