Branderin talon vanhin osa lienee 1800-luvun alkuvuosilta. Puuseppä Iisakki Brander muutti Kokemäelle 1883 ja perheen perustamisen myötä talon laajennus tuli ajankohtaiseksi. Taloa laajennettiin sekä pituus, että leveyssuuntaan. Puusepän työhuoneesta tuli vähän isompi ja niinpä sille löytyi muutakin käyttöä. Kokemäen nuorisoseura perustettiin 1896 ”Pranterin pirtissä”, samoin siellä kokoontui sortovuosien aikana Kokemäen Suomalainen Seura. 1900-luvun alussa on pirtissä pidetty myös maamieskoulun oppilaiden tunteja talvella kunnes maamies- ja meijerikoulu valmistui lähes naapuriin. Keittiön lattian alta löytyi venäjänkielinen kirje vuodelta 1915, jossa kotiväki kyselee…

Korkeaojalla tarinoidaan kylätalolla ja Halkeenkiven kesäteatterissa. Lisätietoa Korkeaojan vapaa-aikakerho ry:n ja Halkeenkiven nettisivuilta sekä Kokemäen talojen tarinoiden facebook-sivulta. http://www.kvak.yhdistysavain.fi http://www.halkeenkivi.org  

Korkeaojan koulu on perustettu 1905. Nykyinen koulurakennus on rakennettu 1907 ja rakennusta on laajennettu myöhemmin. Korkeaojan koulun historiasta ja muutoksesta nykyiseksi kylätaloksi kertoo aikakautensa opettajatar klo 16 ja 18. Halkeenkiven torpassa on ollut elämää 1860-luvulta alkaen. Sen tiestä kesäteatteriksi on puolestaan kertomassa taiteellinen teatteriohjaaja klo 17 ja 19. Kylätaloon, kesäteatterimiljööseen sekä kylätalon pihassa sijaitsevaan Ollintupaan (takkatila ja sauna) on mahdollista tutustua klo 16–20 välisenä aikana, jolloin myynnissä on kylätalolla kahvia ja pullaa ja piha-alueella grillimakkaraa.

Kokemäen maamieskoulun vieressä sijaitseva talo on kokemäkiläisarkkitehti Katri Jahnssonin suunnittelema ja alunperin rakennettu Katrin anopin, Ninni Jahssonin kodiksi vuonna 1936. Myöhemmin se toimi Katri Jahssonin ja hänen miehensä Sakarin perheen kotina. Talvisodan aikana taloon oli sijoitettuna Sotaväen Koulutuskeskuksen sotilaiden kanttiini. Sodan jälkeen taloon tehty iso laajennus toimi perustetun kutomon kutomosalina. Björnkulla pysyi Jahnssonin perheen omistuksessa pitkään. Vuonna 1974 perikunta myi talon kakkulaisten kansakoulun opettajille Toini ja Lauri Salolle. Nykyiset omistajat ovat remontoineet Björnkullaa unelmien kodikseen talon henkeä kunnioittaen. Olet lämpimästi…

Risten vanha koulurakennus on rakennettu alunperin 1800 luvun alkupuolella ja laajennettu nykyiseen kokoonsa 1870-luvulla. Se edustaa aikansa nousukasmaista tyyliä ja sitä aikanaan on ”Herra-Pirkkinäiseksikin” kutsuttu isäntäväen alkuperän vuoksi. Talolla on monikerroksinen historia, joka selittää rakennuksesta löytyviä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kohteessa on buffetti.

VÄINÖNLINNA os. Säpiläntie 471 Vuonna 2000 valmistunut 540 neliömetrin talo on nimetty 1978 tapaturmaisesti kuolleen Väinö Korpelan mukaan. Rakennuksen tyylisuunta on omintakeinen kartanoklassismi/modernismi. SÄPILÄN RIIPPUSILTA os. Uppaantie Hippasen yli 70-vuotias, mutta perin nuorekas riippusilta kutsuu teidät kuulemaan tarinaa rakentamisestaan ja uudesta tulemisestaan talkootyön siivittämänä. Se, miten siltaan liittyy Normandian maihinnousu ja Fiat 600, selviää myös paikan päällä. Säpilän riippusilta - 126 metriä yhdistämässä ihmisiä jo vuodesta 1950. Kohteessa Kesähilkka-kahvila säävarauksella.

TUPAMÄKI, os. Kauvatsan asematie 90 Markku Välimäen mukaan Tupamäessä oli asemanseudun ensimmäinen kauppa. Rakennuksen rakennuttanut Mimmi Tupamäki, joka piti kauppaa ja asui talossa noin 40 vuotta. Rakennus oli noin 30 vuotta tyhjillään kunnes 1997 sitä alettiin korjata korjausavustuksen turvin. Huoneissa on osittain paljastettu hirsiseinää, joissa yhdessä on vuosiluku 1926. Isto Häyrinen perheineen on jatkanut Tupamäen talon tarinaa vuodesta 2004 ja talo sai suojelupäätöksen vuonna 2010 (SR44). KAUVATSAN ASEMAN PIHAPIIRI, os. Kauvatsan asematie Ei esittelykierroksia. Alkuperäinen asemarakennus valmistui vuonna 1895, joka…

Villiön kylässä sijaitseva Ryssän talo on ollut alkujaan Kokemäen seurakunnan virkatalo. Ensin pitäjän apulaisen asunto ja myöhemmin Harjavallan seurakunnan itsenäistyttyä kappalaisen virkatalo, ns Pikkupappila. Seurakunta myi talon yksityishenkilölle 1960-luvun alussa uuden kappalaisenpappilan valmistuttua Penttilänniemeen. Talossa asuneista papeista pitkäaikaisin asukas oli pastori Adrian Elers (asui perheineen talossa 1847-1880). Hän oli aluksi Kokemäen pitäjänapulainen ja myöhemmin kappalainen. Nykyisen asuinrakennuksen on Adrian Elers rakennuttanut entisen talon tuhouduttua Villiön kylän tulipalossa 1855. Nykyinen rakennus valmistui 1856. Viimeinen talossa asunut seurakunnan pappi oli Martti Haapio…

Hyväntuulinen Kauvatsa kutsuu kylää yhdistävään kesäpäivätapahtumaan klo 9-14. Tapahtumaan ovat tervetulleita tutut ja tuntemattomat, sukulaiset, ystävät ja satunnaiset ohikulkijat. Tapahtuma tuo esille joka vuosi historiaa vuosien varrelta. Ohjelmassa on mm. arvanmyyntiä, tori, kilpailuja, suolaista ja makeaa mahan täydeltä. Päiviltä saa mukaan myös kättä pidempää vihtahuutokaupasta. Kilpailuhenkisille lapsille on juoksukilpailu. Tilaisuuden järjestää Kauvatsan päivätoimikunta/Kauvatsa-päiväyhdistys. Yhteyshenkilö on Hannele Laakso puh. 040 044 9286.  

Pyhän Henrikin kappelin saarnahuone on Suomen vanhin säilynyt puurakennus, joka kansanperinteen mukaan toimi keskiajalla Suomen kansallispyhimyksen Piispa Henrikin saarnahuoneena. Katolisena aikana saarnahuone oli tärkeä pyhiinvaelluspaikka, jolla uskottiin olevan ihmeitä tekeviä vaikutuksia. Sen suojarakennukseksi pystytetty kahdeksankulmainen kappeli vihittiin käyttöön kesäkuussa 1857.