Historia

Kokemäen historia

Kokemäki on tunnettu Kokemäenjokilaakson vanhana mahtipitäjänä. Alueella tehdyt muinaiskaivaukset kertovat elämästä jopa 7 000 vuoden takaa. Vuonna 1156 Upsalan piispa Henrik kävi täällä saarnamatkalla. Kokemäen seurakunta on todennäköisesti perustettu 1100-luvulla.

Kokemäenkartanon lääni tunnetaan jo vuodelta 1331. Sen keskustaa, Kokemäen kuninkaankartanoa, isännöivät pitkään muun muassa Turun piispat. Keskiaikainen huovintie kulki Turun seudulta Kokemäen kautta Kokemäenjoen suulle. Huovintien varrella oli hengellisten ja maallisten yhteisöjen ylläpitämiä kiltataloja, joissa matkamiehet saattoivat yöpyä. Yksi tällainen kiltatalo sijaitsi lähellä Kokemäen kirkkoa.

Vesireittinä laiva- ja veneliikenteelle

Kokemäenjoen laakso on ollut rautakaudella Suomen jokilaaksoista voimakkain. Sekä taloudellisesti että kulttuurillisesti tämän taustalla vaikutti Vanajaveden seutu. Kokemäenjoen suulta oli yhtenäinen asutus Hämeenlinnan seudulle saakka. Puolustuksellisen yhteenliittymän muodostivat näillä alueilla sijainneet mäkilinnat. Kokemäellä linna sijaitsi Harolan Linnaluodossa.

Kokemäenjoki on ollut mahtava vesireitti laivaliikenteelle mereltä sisämaahan sekä sisämaasta tulevalle veneliikenteelle. Kokemäenjoki on ollut kuuluisa myös lohistaan ja siioistaan. Suomen vanhin kaupunki Teljä (esiintyy myös muodossa Telje ja Telja) sijaitsi jokivarressa, lähellä nykyistä Pyhän Henrikin saarnahuonetta.

Satakunnan hallinnollinen keskus

Kokemäki toimi keskiajalla vanhan Satakunnan hallinnollisena keskuksena. Maakuntakäräjät pidettiin Kokemäen kirkon lähellä sijainneella käräjämäellä ja maakunnan sinettiä säilytettiin läheisessä Ylistaron kylässä vielä 1400-luvulla.

Kokemäkeä koskeva vanhin varma kirjallinen maininta on Turun tuomiokirkon rekisterissä eli “mustassa kirjassa” vuodelta 1324. Toisessa niistä piispa Pentti todistaa, että Hattulan Vesunnan isäntä Paavali on elinkautista ylläpitoa vastaan luovuttanut talonsa Gunno-nimiselle miehelle, jota eräässä myöhemmässä asiakirjassa nimitetään “satulamestariksi”. Gunnon kotipaikkana mainitaan Kumu eli Kumo. Toisessa merkinnässä Hämeen asukkaat todistavat saman asian.

Vuonna 1869 pidettiin ensimmäinen kuntakokous, josta Kokemäen kunnan toiminta alkoi. Kauppala Kokemäestä tuli vuonna 1972 ja kaupunki viisi vuotta myöhemmin vuonna 1977.

Kielioppia ja sääprofetiaa

Yksi kuuluisimpia kokemäkeläisiä on valtioneuvos Emil Nestor Setälä. Hänen kielioppiaan ovat oppikoululaiset lukeneet 1960-luvulle asti. Setälä oli suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori. Merkittävimmän päivätyönsä hän kuitenkin teki valtiollisessa politiikassa. Setälä oli itsenäisyyssenaatin jäsen, kansanedustaja, opetusministeri ja ulkoministeri sekä suurlähettiläs.

Kokemäellä syntyi myös valtiomies Kullervo Manner. Hän oli eduskunnan puhemiehenä vuonna 1917. Vapaussodassa Manner toimi punaisten ylipäällikkönä. Tämän jälkeen hän muutti Neuvostoliittoon, perusti sinne Suomen Kommunistisen Puolueen ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1918–1935.

Tunnettuja kokemäkeläisiä ovat olleet myös sääprofeetta ”Rajaojan äijä” Lauri Rajaoja ja “Kokemäen Uuno” Osmo Pertola.

Arkistoluettelot

Kokemaki-Seuran valokuvakokoelma

Maatalousmuseon perusnäyttelyn esineet

Historiateokset

Kokemäen historiateoksia on saatavilla kaupunginvirastolta.

Joki ja sen väki
Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle
Kokemäen ja Harjavallan talonhaltijat vuoteen 1900, torpat 1891-1900 sekä papisto ennen vuotta 1870
hinta 90,00 €

Joki ja sen väki II
Kokemäen historia 1870-2010
hinta 69,00 €

Molemmat teokset yhteishintaan 130,00 €.

Lisätietoja arkistoluetteloista ja historiateoksista
Pääkirjanpitäjä Erja Ekberg
puh. 040 488 6106