Satakunnan teollisuusvyöhyke on tituleerattu Suomen johtavaksi teollisuusklusteriksi – sisältyyhän reittiin 80 kilometriä teollista toimintaa Porista Huittisiin. Reitti on alkujaan keskittynyt vahvasti metalliteollisuuteen, jonka tueksi tavoitellaan nyt uudistuvan vastuullisen teollisuuden kasvua. Haasteeseen vastaa Kokemäelle suunnitteilla oleva Æsir Technologies Finland ltd:n akkutehdas.
Teollisuusreitin varrella sijaitsevalle Kokemäelle suunnitellun akkutehdashankkeen tuotannossa valmistettavien nikkeli-sinkki-akkujen arvolupaus onkin vähentää hiilijalanjälkeä sekä elinkaarikustannuksia perinteiseen lyijyakkuun verrattuna. Voisiko siis Æsir Technologies Finland ltd:n suunnitteleman tehtaan sijoituspaikka osuvammaksi muuttua.
Kokemäen akkutehdashanke valmistuessaan nojautuu sulavasti muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön uudistuvan teollisuuden strategiaan, jolla tavoitellaan Suomen sijoittumista maailman kilpailukykyisemmäksi toimintaympäristöksi hiilineutraalisuuteen tähtäävälle teollisuudelle. Strategian yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on lisätä teollisia investointeja Suomessa.
Kärkisarjan teollisuusmaakunnassa, Satakunnassa, on lisäksi valmistunut teollisuuden kasvuohjelma, jonka tavoitteena on edistää maakunnassa teollisuuden kasvua, kilpailukykyä, uudistumista ja älykästä erikoistumista sekä turvata teollista toimintaa sekä minimoida kasvun hidasteita.
Ympäristövaikutusten huomiointi suunnittelussa punainen lanka
Tärkeimpiä ja keskeisimpiä teemoja uuden akkutehtaan suunnittelussa Kokemäellä ovat olleet ympäristön huomioiminen ja vihreä siirtymä. Näiden huolellisesta tarkastelusta suunnittelutyön alusta saakka on osoittanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen elokuussa 2022 hankkeelle antama päätös YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeettomuudesta. Yhtiön tuotannossa ei synny mitään sivuvirtoja tai päästöjä tehtaan ulkopuolelle. Ympäristölupaa yhtiö hakee normaaliin tapaan.
”Vihreä siirtymä on yksi Kokemäen kaupungin strategian painopistealueista, joten senkin nojalla olemme painokkaasti paneutuneet monialaisessa työryhmässä ympäristövaikutuksiin, jotka ovat saattaneet herättää huolta kuntalaisten keskuudessa”, Kokemäen kaupunginjohtaja Teemu Nieminen kertoo.
Niemisen toive on, että kuntalaisille sekä yhteistyökumppaneille onnistutaan tulevaisuudessa paremmin ja ymmärrettävämmin viestimään ja perustelemaan akkutehdashankkeen suunnitteluun liittyvistä toiminnoista ja päätöksistä.
”Akkutehdashankkeen toteutumisen eteen teemme kovasti sellaisia töitä, jotka eivät kuntalaisille heti näy. Toinen kommunikointiongelma liittyy vahvasti virkakielisyyteen. Nyt haluamme kuitenkin pyrkiä tiedottamaan näistä askarruttaneista ympäristöasioista ymmärrettävästi edelleen painottaen sekä kuntalaisten ja yritysten että kaupunkiorganisaation sulavaa yhteistyötä”, Teemu jatkaa.
Akkutehdashankkeen arvioidut ympäristövaikutukset
Akkutehtaan toiminta sijoittuu Kokemäen keskustan eteläpuolelle sijaitsevalle Kirkkokallion asemakaava-alueelle. Kirkkokallio liittyy alueen länsipuolella olevaan Katilan teollisuusalueeseen, jolle myös tehtiin asemakaavamuutos. Kirkkokallion alueen 17 hehtaarin teollisuuskaavoitus valmistui heinäkuussa 2022. Alueen kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa esille nousseet asiat huomioitiin kaavan laadinnassa tarkoin. Kuntalaisten toimesta ei jätetty huomautuksia kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa kaupungin ympäristötoimistoon, mikä omalta osaltaan kertoo kuntalaisten kannustuksesta ja yhteistyöhalukkuudesta.
Ilmapäästöt
Akkutehtaan tuotantoprosessi on täysin automatisoitu ja merkittäviltä osiltaan suljettu ja tuotanto ei aiheuta ympäristön ilmanlaatuun muutoksia. Tuotannonohjaus tapahtuu digitaalisesti ohjaten ja normaaliprosessissa ei synny ilmapäästöjä. Järjestelmän varolaitteilla aistitaan mahdolliset häiriötilanteet, joiden epäpuhtaudet kerätään tehtaan omaan suodatusjärjestelmään käsiteltäväksi. Raaka-aineiden vastaanotto ja purku tapahtuvat täysin suljetussa tilassa. Mahdollisen virheen ennakoimiseksi sekä eliminoimiseksi tehtaaseen rakennetaan kohdepoistojärjestelmä.
Vesipäästöt
Tehdasalueen lähin merkittävä vesistö on Kokemäenjoki, jonka keskivirtaama on Kokemäen kohdalla noin 240 m³ sekunnissa ja valuma-alue noin 27 000 km². Viime vuosina Kokemäenjoen veden yleislaatu on ollut paraneva, mutta huonompia tilanteita esiintyy ajoittain joen keski- ja alaosilla. Akkutehtaasta ei synny prosessivesiä eikä mitään muita päästöjä Kokemäenjokeen. Prosessivedet kierrätetään sisäisesti tehtaalla.
Alueella esiintyvä orsivesi purkautuu pääasiassa pelto-ojiin ja myöhemmin hulevesiviemäreihin. Infran rakentaminen kuivattaa tehdasaluetta vähitellen. Hulevedet johdetaan alueen ojastojen kautta Kokemäenjokeen. Mahdolliset sammutusvedet voidaan pidättää tonteille toteutettaviin pidätysjärjestelmiin ja tarvittaessa käsitellä. Jos pidätysjärjestelmät ovat sateesta johtuen täynnä, sammutusvedet voidaan padota pidätysaltaaseen, testata ja tarvittaessa neutraloida.
Liikenne
Teollisuusalueen pohjoispuolisella rautatiellä on henkilöliikenteen lisäksi merkittävästi tavaraliikennettä, jonka lisäksi eteläpuolella kulkee Valtatie 2. Molemmat liikenneväylät tukevat teollisuuslaitoksen tarpeita. Pääosa liikenteestä ohjataan Teollisuustietä Satakunnantielle ja siitä edelleen Valtatielle. Linjatie palvelee osittain työmatkaliikennettä kaupungin keskustaan. Tehtaan tuotantoliikenteen arvioidaan olevan 15 autoa vuorokaudessa keskittyen päivä- ja ilta-aikaan.
Rakennusaikainen liikennöinti tapahtuu Satakunnantieltä Teollisuustielle heti Katilantien jälkeen. Kuorma-autojen terminaali ja lavanvaihto ovat niin kutsutun katsastusaseman pihassa olevalla asfalttialueella. Suurimmillaan ja raskaimmillaan rakennusaikainen liikenne on maanrakennusvaiheessa, jolloin liikennemäärän arvioidaan olevan rakentamistavasta riippuen 30-40 autoa päivässä. Maa-aineksen lähisiirrossa käytetään todennäköisesti dumppereita, joiden liikenne rajoitetaan tapahtuvaksi arkipäivinä klo 7–21 välisenä aikana.
Melu ja tärinä
Tehtaan normaalitoiminnasta ei aiheudu rakennuksen ulkopuolelle valtioneuvoston asetuksen mukaisten meluarvojen ylityksiä. Alueella tehtyjen tärinä- ja meluselvitysten perusteella myöskään ulkoinen melu tai tärinä eivät haittaa tehtaan tuotanto- ja toimistotiloja.
Suurimpien rakennusaikaisten melujen sekä mahdollisen tärinän arvioidaan aiheutuvan paalutuksesta, minkä arvioitu kesto on kaksi viikkoa. Paalutus rajataan tapahtuvaksi arkipäivinä kello 7–21 väliseksi ajaksi. Paalutuksen ajankohdista ilmoitetaan lähiasukkaille erikseen.
Tuotanto, logistiikka ja varastointi
Akkutehtaan tuotanto tulee olemaan kriittisiltä osin automatisoitu ja robotisoitu. Näin ollen kaikki suurta tarkkuutta tai varovaisuutta vaativat toiminnot ovat tarkan ohjausjärjestelmän alla. Tehdas kattaa akkutuotannon arvoketjusta kennotuotannon ja akkujen kokoonpanon. Se ostaa valmistukseen tarkoitetut aineet kuivajauheina, levyinä, koteloina ja pientarvikkeina, sekoittaa kuiva-aineet puhdistettuun veteen ja valmistaa niistä katodi- ja anodielementit. Tehdas ei itse valmista raaka-aineita tai aiheuta mitään kemiallista muuntoprosessia tai tuota epäorgaanisia kemikaaleja. Epäorgaaniset aineet tulevat valmiina tehtaalle niiden alkuperäistuottajilta maailmanlaajuisesti ja valmis tuote lähetetään asiakkaalle ilman sähkövarausta.
Akun materiaalina käytettävä nikkelihydroksidi ja muu kiintoaine vastaanotetaan säkitettyinä autokuljetuksina. Materiaali toimitetaan paineellisesti sekoitussiiloon. Tuotannon materiaalien vastaanottotilat varustetaan kohdepoistoilla sekä varmuusrakenteilla mahdollisten käsittelyvirheiden aiheuttamien ongelmien välttämiseksi.