Roskaamatta paras

Suomi ei kuulu maailman roskaisimpien alueiden joukkoon, mutta meiltäkin roskaa valitettavasti löytyy sekä maalta, merialueilta että sisävesistöistä. Kesäaikaan roskaa syntyy monista lähteistä, esimerkiksi matkailusta, vapaa-ajan ulkoilusta, liikenteen rengaskumista, rakentamisesta, toimimattomasta jätehuollosta, yksittäisistä roska-astioista, laittomasta jätteen hylkäämisestä, teollisuudesta, maataloudesta, kalastuksesta sekä veneilystä.

Teksti JäteVaakku 2021

Roskaantumisesta on aina haittaa

Roskaantumisen vaikutukset riippuvat siitä, mistä jätteestä on kyse. Jos kyseessä on vaarallinen jäte, esimerkiksi öljykanisterit tai maalipurkit, ovat ympäristövaikutukset huomattavasti vakavampia kuin karkkipaperien aiheuttama epäsiisteys.

Muoviroskat ovat hyvin säilyviä ja voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja esimerkiksi vesistöissä. Eläimet, kuten linnut ja kalat, voivat erehtyä luulemaan muoveja ruuaksi ja näin saada elimistöönsä haitta-aineita tai tukoksia. Eläimet voivat myös takertua roskiin, mikä vaikeuttaa niiden selviytymistä luonnossa. Muovi ei maadu, vaan hajoaa vain pienemmiksi mikromuoveiksi. Mikromuoveja on löydetty pieniä määriä myös ihmisen ravinnosta, kuten kaloista, mutta toistaiseksi emme vielä tiedä niiden vaikutuksista.

Suomessa jopa 90 % roskista on muovia. Yleisimpiä roskia ovat tupakantumpit, epämääräiset muovinriekaleet sekä muoviset ruokaan liittyvät pakkaukset, kuten take away -tuotteiden kääreet. Tähän kärkijoukkoon ovat nykyisin liittyneet myös kertakäyttömaskit.

Yleisesti roskaa löytyy eniten pikaruokaravintoloiden ja isompien tavaratalojen läheisyydestä. On jokaisen ulkoalueiden käyttäjän vastuulla laittaa roskansa asialliseen paikkaan. Autosta ei saa heittää mitään ulos tienposkiin vaan autossa on hyvä olla aina mukana muutama roskapussi. Roskapussin hävittämiselle paras paikka on kotiroskis. Ympäristön puhtaanapito on yhteinen asia!

puhdas luonto

Roskaantumisesta ilmoittaminen

Toisinaan luontoon päätyy vastuuttomasti hävitettyjä suurempia roskia, kuten huonekaluja, sähkölaiteromua ja joskus kotitalousjätettä. Tällaiset hylätyt jätteet houkuttelevat valitettavan usein myös muita heittämään luontoon kuulumattomia jätteitä samaan paikkaan.

Suomessa roskaaminen on kielletty lailla ja vastuu siivoamisesta on roskaajalla. Jos roskaaja ei ole tiedossa, vastuu siivoamisesta siirtyy maanomistajalle.

Jos havaitsee luonnossa sinne kuulumattomia jätteitä, niistä tulisi tehdä ilmoitus oman kunnan ympäristövalvontaan. Ilmoituksessa tärkeintä olisi kertoa mahdollisimman tarkkaan paikan sijainti. Mukaan voi lisätä tarvittaessa myös kuvan. Jos osoitetietoa ei ole, voi katsoa netistä karttakuvan ja merkitä siihen tarkoittamansa paikan. Yhteydenottoväylistä sähköposti on kätevä, mutta ilmoituksia otetaan vastaan myös lomakkeella ja puhelimitse.

Lue lisää Kokemäen jätehuollosta ja poimi talteen jätteenkeräyspisteiden tiedot.

Lue Porin kaupungin JäteVaakku 2021 -lehti kokonaisuudessaan täällä.