Vielä on kesää ja ristikkoa jäljellä! 23.7.2026 Etusivu Uncategorized Sivu viimeksi päivitetty: 23.7.2026 Vielä on kesää ja ristikkoa jäljellä! Kesäelämää on tuhti lukupaketti, jossa sukelletaan Kokemäen kesään. Lehdestä löydät parhaat vinkit onnistuneeseen lomaan sekä aitoja kokemäkeläisiä tarinoita. Olitpa paljasjalkainen kokemäkeläinen tai vain ohikulkumatkalla, Kokemäki, sen joki ja väki tulevat lehdessä tutuiksi. Tiedotteet Kokemäen Kesäelämää 2026 -lehden viimeiseltä sivulta löytyy Kokemäki-aiheinen ristikko – mutta älä anna sen jäädä puolitiehen! Ratkaise ristikko ja kokoa numeroiduista ruuduista muodostuva sana. Lähetä sana ja yhteystietosi 1.11.2026 mennessä osoitteeseen kaupunki@kokemaki.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan Kokemäki-yllätyksiä. Ota siis ristikko talteen, teroita kynä ja ryhdy ratkomaan! Ristikko: Arto KuivanenKatso lisää kesäisiä Kokemäki-juttuja Kokemäen verkkosivuilta tämän linkin takaa.Voit tulostaa ristikon alla olevasta kuvasta tai tästä PDF-tiedostosta: Kokemäen_kaupunki_ristikko.pdf
Vanha meijerikoulu täynnä uutta taidetta! 22.7.2026 Etusivu Uncategorized Sivu viimeksi päivitetty: 22.7.2026 Vanha meijerikoulu täynnä uutta taidetta! Ars Kokemäen Kamut-näyttely täyttää vanhan meijerikoulun kahteen kerrokseen levittäytyvällä taide-elämyksellä, jossa 12 taiteilijan teokset kohtaavat ja keskustelevat keskenään. Uutiset Kokemäen vanhan meijerikoulun ovien takana odottaa kokonainen maailma täynnä kohtaamisia, yllätyksiä ja keskenään keskustelevia teoksia. Ars Kokemäen Kamut-näyttelyssä 12 taiteilijaa muodostaa kuusi näyttelyparia, millaisia yhteyksiä sinä löydät heidän teostensa väliltä? Kahteen kerrokseen levittäytyvä näyttely tuo yhteen kivi- ja metalliveistoksia, keramiikkaa, tekstiilitaidetta, piirustuksia, akvarelleja ja öljyväritöitä. Myös historiallinen näyttelymiljöö on jo itsessään näkemisen arvoinen. Tee kesäretki Kokemäelle, anna taiteen yllättää ja koe vanha meijerikoulu aivan uudella tavalla! Vanha meijerikoulu, Kilkunkatu 9, KokemäkiKamut-näyttely avoinna 2.8. saakkaTi–pe klo 12–18La–su klo 12–16 Koe Kokemäki – sen taide, tarinat ja tunnelma.
Kaupungintalolla biojäte joutaa lajitteluseinämään 21.7.2026 Etusivu Uncategorized Sivu viimeksi päivitetty: 16.7.2026 Kaupungintalolla biojäte joutaa lajitteluseinämään Kokemäen kaupunki on ylpeänä mukana Vihreä lippu -hankkeessa. Vihreä lippu on Suomen suurin kestävän kehityksen ohjelma ja kansainvälinen ympäristömerkki päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille ja vapaa-ajan toimijoille. Vihreä lippu-hankkeen innoittamana myös kaupungintalolla on luovuttu perinteisistä toimistohuoneiden roskakoreista ja siirrytty lajitteluseinämiin. ”Meillähän on monessa toimipisteessä nuo lajitteluseinämät. Ne säästävät yli 2000 euroa vuodessa, kun joka huoneessa ei ole roskista. Ennen kerran viikossa vaihdettiin joka viikko roskapussit jokaiseen toimistohuoneeseen. Tämä tuo myös liikettä toimistotyöntekijöiden arkeen kun roskien viemiseksi pitää nousta ja kävellä lajitteluseinämälle”, kertoo Minna Keränen, ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö. Vihreä Lippu- kehitystyössä on ollut mukana myös kaupungin talon siisteydestä vastaava Heidi Huhtala. Etenkin biojätteen kierrättäminen on tärkeää, sillä kun sekajätteeseen eksynyt biojäte poltetaan jätevoimalassa, tärkeitä ravinteita häviää kierrosta. Kostean biojätteen lämpöarvo on myös huomattavasti heikompi kuin muun sekajätteen. Kokemäen, Porin, Ulvilan, Harjavallan, Nakkilan, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisen yhdessä omistaman jäteyhtiö Keräämön keräämä biojäte käy läpi biokaasutusprosessin, ja se hyödynnetään lopulta sähkön- ja lämmöntuotantoon. Koska kierrätys on yhteispeliä, jäteyhtiömme Keräämö muistuttaa tärkeästä arjen vinkistä: anna biojätteen hengittää! Biojäte alkaa mädäntyä ja haista kosteuden jäädessä astiaan. Toimivin tapa säilyttää biojätettä on esimerkiksi reijällinen teline. Tärkeintä on, että ilma alkaa kiertää. Myös sanomalehteä tai talouspaperia voi laittaa biojätepussin pohjalle sitomaan kosteutta. Lue lisää vinkkejä biojätteen hajuttomaan säilyttämiseen Keräämön tiedotteesta: https://keraamo.fi/luukku-auki-asiaa-biojatteesta/?_gl=1*1p9me37*_up*MQ..*_ga*MjM3MDU1ODE3LjE3ODI3MjAxNDI.*_ga_587WKTQQQY*czE3ODI3MjAxNDEkbzEkZzEkdDE3ODI3MjAyMTMkajUxJGwwJGgw Lisää Vihreä Lippu-hankkeesta: https://vihrealippu.fi/
Peipohja-päivä kutsuu Peikkarille ja ilta Pamauksen lavalle! 20.7.2026 Etusivu Uncategorized Sivu viimeksi päivitetty: 20.7.2026 Peipohja-päivä kutsuu Peikkarille ja ilta Pamauksen lavalle! Olitpa entinen peipohjalainen, kesävieras, junamatkailija tai etsit vain mukavaa kesäretkikohdetta, Peipohja-päivä tarjoaa paikallista vieraanvaraisuutta, mukavia kohtaamisia ja lämminhenkistä kylätunnelmaa. Uutiset Perinteistä Peipohja-päivää vietetään lauantaina 8.8. yhdistystila Peikkarilla, aivan Kokemäen rautatieaseman tuntumassa. Tarjolla on hernekeittoa suoraan soppatykistä sekä pullakahvit. Päivää juhlistetaan Yhdistystila Peikkarin pihapiirissä.Yhdistystila Peikkari, Suoratie 2, 32810 PeipohjaVapaa pääsy! Päivä huipentuu Pamauksen lavan elokuun illan tansseihin! Tanssinopetus alkaa klo 18, ja klo 19 käynnistyvät perinteiset lavatanssit Mirka Dojanin & Amorion tahdittamina. Kahvio ja grillikota palvelevat koko illan. Tarjolla on kahviotuotteita, juomia ja grillimakkaraa. Pääsymaksu 15 €Maksuvälineinä käteinen, maksukortti ja MobilePayPamauksen lava, Köyliöntie 537, 32810 Kokemäki Kesäretki Kokemäelle kutsuu – nähdään Peipohjassa! 🚆☀️ Yhdistystila Peikkari, Suoratie 2, 32810 Peipohja
Kokemäki on osa elämän mittaista kesää 19.7.2026 Etusivu Uncategorized Sivu viimeksi päivitetty: 14.7.2026 Kokemäki on osa elämän mittaista kesää Antti Kokkilan suhde Kokemäkeen alkoi jo vuosikymmeniä sitten, oikeastaan ennen kuin hän itse ehti muodostaa siitä omia muistojaan. Vanhemmat ostivat mökin Kauvatsalta 1960-luvun taitteessa. Siitä lähtien kesät ovat kuluneet Kokemäen Kauvatsalla. Lapsuudessa mökki ei ollut vain lomapaikka, vaan toinen koti: opettajaäidin kesäloman alkaessa muutettiin mökille, ja isä kulki sieltä töihin Poriin. Muistoissa kaunis kesä Kokemäellä kesti lähes ikuisesti. – Hienot lapsuus- ja nuoruusvuodet naapurin lasten kanssa opettivat maalaiselämää, Kokkila muistelee. Myöhemmin samat maisemat saivat uuden merkityksen, kun kesät jatkuivat omien lasten kanssa, metsissä, pelloilla ja Sääksjärven rannalla. Nyt katse kääntyy jo seuraavaan sukupolveen. Täydellinen kesäpäivä Kokemäellä on yksinkertainen ja juuri siksi täydellinen Päivä Kokemäellä alkaa aamukahvilla terassilla, jatkuu kävelyllä vaimon ja koirien kanssa ja siirtyy siitä luontevasti puutarhatöihin. Päivään mahtuu souturetki Sääkskoskelle, käynti Kokemäen keskustassa ja myöhäinen lounas. Illan lähestyessä onkivapa lasketaan veteen, sauna lämpenee ja verkot lasketaan järveen.– Ei aikatauluja tai sovittuja menoja, Kokkila tiivistää mökkeilyn ytimen. Paikat, joihin palataan ja joita vielä näytetään Kokemäki ei ole hänelle yksi paikka, vaan kokonainen kesän maisema. Kauvatsa ja Sääksjärviovat keskiössä, tutut, rakkaat ja vuosikymmenten aikana merkityksellisiksi kasvaneet. Kanninkivi on paikka, jossa lapsena seikkailtiin. Kokemäen keskustassa käyntiin liittyy oma kesäinen tunnelmansa. – Jo pelkkä kauppareissu tuntuu osalta kesälomaa. Nämä ovat myös paikkoja, joihin liittyy hiljainen toive: että upeat kokemukset niistä siirtyvät eteenpäin. Kokemäen luonto kutsuu liikkeelle Kokemäen kesässä tekeminen ei ole ohjelman täyttämistä, vaan olemista ja liikkumistaluonnon ehdoilla. Metsäpolut, pyörälenkit ja ulkotyöt rytmittävät päiviä. Mökkinaapurientapaaminen kuuluu yhtä luontevasti kesään kuin linnunlaulu. Vierailijoille Kokkila suositteleeerityisesti, Puurijärvi–Isosuon lintumaisemia, Sääksjärven vesistöä, Piilijokea, vaikka kanootilla sekä pyöräretkeä järven ympäri Muistot, jotka kantavat ja kasvavat Kun Kokkila miettii parhaita muistojaan Kokemäeltä, ne eivät ole yksittäisiä hetkiä, vaankokonaisia elämänvaiheita. Lapsuuden kesät perheen ja naapurien kanssa, pellolla tehdyt työt ja leikit. Myöhemmin omien lasten kanssa vietetty aika mökillä. – Tappitorin kioskilla käynti oli lapsillemme elämys, hän kertoo. Ja nyt samat maisemat odottavat uusia kulkijoita. Vaikka lapsenlapset, “pikku-Harlinit”Coco ja Jules, eivät vielä ole ehtineet Kokemäen mökille asti, ajatus heidän kesistään samoissa maisemissa on jo läsnä. Ehkä jonain kesänä Sääksjärven rannalla juoksee taas uusi sukupolvi, joka ihmettelee vettä,metsää ja kesän loputtomuutta samalla tavalla kuin ennenkin. Kolme sanaa kesälle Kun Kokemäen kesää pitäisi kuvata kolmella sanalla, Kokkila ei epäröi: Luonto. Linnunlaulu. Järven aaltojen liplatus. Ne ovat asioita, jotka muistuttavat siitä, mikä elämässä on tärkeää, ja jotka kulkevat mukana sukupolvelta toiselle. – Luontoarvojen kunnioitus ja se, mikä tässä elämässä on tärkeintä. Kokemäen kesä on kokemus joka jatkuu Tällä hetkellä mökkiä ja kesää jaetaan vaimon ja usein myös veljen kanssa. Mutta kesä eipysähdy tähän. Se jatkuu, muistoissa, maisemissa ja ehkä pian myös “pikku-Harlineissa”. Sillä Kokemäki ei ole vain paikka, jossa vietetään kesää. Se on paikka, jossa kesä jatkuu – sukupolvesta toiseen. TEKSTI: Helena Urpulahti KUVAT: Antti Kokkilan kotialbumi Katso lisää kesäisiä Kokemäki-juttuja Kokemäen verkkosivuilta tämän linkin takaa.
Peipohjassa päättyi kesän aikamatka Kokemäen talojen tarinoihin 18.7.2026 Etusivu Uncategorized Sivu viimeksi päivitetty: 15.7.2026 Peipohjassa päättyi kesän aikamatka Kokemäen talojen tarinoihin Kokemäen Talojen tarinat -tapahtumasarja avasi viiden kesätiistain ajan ovia paikkoihin, joihin ei tavallisesti pääse tutustumaan. Uutiset Kleemolan leipomon jykevät tiiliseinät, vanhat leipomotilat ja P. Isotalon kaupan muistot johdattivat kävijät aikamatkalle Peipohjan historiaan tiistaina 14. heinäkuuta. Samalla päättyi tämän kesän Kokemäen Talojen tarinat -tapahtumasarja, joka avasi viiden kesätiistain ajan ovia paikkoihin, joihin ei tavallisesti pääse tutustumaan. Kesän viimeisellä kohdepäivällä yleisöä riitti molempiin kohteisiin. Kleemolan leipomolla kuultiin Marjatta Sutisen kertomana leipomon vaiheista aina 1940-luvun alkuajoista lähtien. Parhaimmillaan jopa 75 ihmistä työllistänyt leipomo oli vuosikymmenten ajan merkittävä osa Peipohjan elämää, kunnes toiminta siirtyi Ulvilaan vuonna 1983. Tarinoiden jälkeen kävijät pääsivät opastetulle kierrokselle leipomon pihapiiriin, jossa vanhat rakennukset ja yksityiskohdat herättivät historian eloon. P. Isotalon kaupalla puolestaan sukellettiin paikallisen yrittäjyyden historiaan. Kauppaa pidettiin saman suvun voimin yli 80 vuoden ajan, ja Pauli Perttulan kertomukset sekä vanhat valokuvat johdattivat kävijät aikaan, jolloin kyläkauppa oli kokoontumispaikka, palvelu ja tärkeä osa arkea. Kesän aikana Kokemäen Talojen tarinat vei kävijät tutustumaan monipuolisesti Kokemäen rakennusperintöön. Tapahtumasarjan kohteina olivat Teljänkadun historiallinen katumiljöö, Ali-Ketolan tila, Mannerin talo, Kauppiaan talo Hirttiössä sekä päätöskohteina Kleemolan leipomo ja P. Isotalon kauppa. Jokainen kohde kertoi omalla tavallaan tarinaa Kokemäen historiasta, ihmisistä ja elämästä eri vuosikymmeninä. Kokemäen Talojen tarinat -tapahtumasarjaa koordinoi Kokemäkiseura ry yhteistyössä Kokemäen kaupungin kanssa. Kaupunki kiittää lämpimästi kaikkia kohteiden omistajia, oppaita, yhteistyökumppaneita ja tapahtumissa vierailleita. Yhdessä tehdyt aikamatkat osoittivat jälleen, kuinka kiinnostavaa ja arvokasta paikallinen kulttuuriperintö on ja kuinka elävästi historia voi herätä henkiin, kun tarinoita kerrotaan niiden omilla kotipaikoilla. Katso lisää kuvia Peipohjan tapahtumasta 14.7. Kokemäen kaupungin facebook- ja instagram -sivuilta:Kokemäen kaupungin facebookKokemäen kaupungin instagramLue lisää:https://kokemakiseura.yhdistysavain.fi/https://www.facebook.com/kokemaentalojentarinat/?locale=fi_FI P. Isotalon kaupan pihapiiriä.
Saimme Miisa Museohiiren kiinni, joka tutustuttaa Kokemäen museoihin 17.7.2026 Etusivu Uncategorized Sivu viimeksi päivitetty: 16.7.2026 Saimme Miisa Museohiiren kiinni, joka tutustuttaa Kokemäen museoihin Kokemäen kaupungin museoiden maksuttomat eMuseo-oppaat tarjoavat mahdollisuuden tutkia museoiden tarinoita, esineistöä ja historiaa omaan tahtiin – niin kotisohvalta kuin paikan päällä museokierroksella. Digitaaliset eMuseo-oppaat toimivat suoraan internetselaimessa. Oppaita voi käyttää älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Sisältöä on tarjolla kuvina, teksteinä ja äänenä. Perheen pienimmille on tarjolla omat oppaat, joissa oppaana seikkailee Miisa Museohiiri. eMuseo on Suomen Kotiseutuliiton kehittämä valtakunnallinen palvelu, joka kokoaa yhteen paikallismuseoiden ja kulttuurikohteiden digitaalisia opastuksia eri puolilta Suomea. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi rekisteröitymistä. Lähde museokierrokselle Kiinnostaako historian havina tai menneisyyden tarinat? Kokemäen museot tarjoavat kiehtovan aikamatkan maatalouden, arkkitehtuurin, kulttuuriperinnön ja sähkön historiaan. Digitaalisen eMuseo-oppaan avulla voit tutustua kohteisiin jo ennen vierailua, käyttää opasta museokierroksen aikana tai palata näyttelyiden tarinoihin vielä kotona. Kokemäen maatalousmuseo Kolmikerroksinen museo esittelee maatalouden historiaa, pienoismalleja sekä eri ammattialojen työvälineitä. 1930-luvulla rakennettu näyttely on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.Avoinna 30.6.–31.7.2026. Tiistaisin klo 10–12 ja 13–16. Sonnilankirkkotie 6, Kokemäki. Vapaa pääsy. Kokemäen ulkomuseo Ulkomuseoalueella on 15 satakuntalaista perinnerakennusta, jotka siirrettiin alueelle vuosina 1962–1963. Museo tarjoaa elämyksellisen katsauksen satakuntalaiseen rakennusperinteeseen ja maaseudun elämään. Avoinna 30.6.–31.7.2026. Opas paikalla torstaisin klo 10–12 ja 13–16. Vapaa pääsy. Kauvatsantie 161, Kokemäki. Pyhän Henrikin kappeli Pyhän Henrikin kappelin saarnahuone on Suomen vanhin säilynyt puurakennus. Sen ympärille rakennettu kahdeksankulmainen kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1857. Avoinna 30.6.–31.7.2026. Opas paikalla keskiviikkoisin klo 10–12 ja 13–16. Muina aikoina kappelin avaimen voi noutaa myös Kokemäen kaupunginkirjastosta tai Kokemäen seurakunnan kirkkoherranvirastosta niiden aukioloaikoina. Vapaa pääsy. Risteentie 28, Kokemäki. Nahkurimuseo Lähteenmäen koulun vanhassa koulurakennuksessa toimiva Nahkurimuseo kertoo nahkurin ammatista ja paikallisesta käsityöperinteestä. Lähteenmäen koulutie 70, Kauvatsa Ompelijan museokoti Museokodissa voi tutustua 1900-luvun alun käsityöperinteeseen sekä 1960-luvun ateljeemuotiin. Tunnelmallinen kohde tarjoaa kurkistuksen ompelijan arkeen ja suomalaiseen pukeutumisen historiaan. Kotiniementie 43, Riste. Sähkömuseo Sähkömuseo toimii entisessä Kokemäen Sähkö Oy päämuuntoasemassa. Rakennus palveli sähkönjakelua vuoteen 1997 asti, minkä jälkeen se muutettiin museoksi. Museossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä sähkön ja paikallisen energiantuotannon historiasta. Seuratalonrinne 1, Kokemäki. Kokemäen museoiden eMuseo-oppaat ovat maksuttomia ja käytettävissä ilman kirjautumista. Tästä eMuseoon! Tervetuloa aikamatkalle Kokemäen historiaan – Miisa Museohiiren opastuksella!Lue Lisää Kokemäen museoista:https://kokemaki.fi/vapaa-aika/kulttuuri/museot/
Leudot luoteistuulet sinut Kauvatsa-päivän juhlan keskelle helistää 16.7.2026 Etusivu Uncategorized Sivu viimeksi päivitetty: 16.7.2026 Leudot luoteistuulet sinut Kauvatsa-päivän juhlan keskelle helistää Kauvatsa-päivä on kohtaamispaikka, jossa tavataan vanhoja tuttuja, nautitaan lähiseudun herkuista, tehdään löytöjä torimyyjien pöydiltä ja koetaan aitoa satakuntalaista kylähenkeä. Uutiset Kesän tunnelmallisimpiin kyläjuhliin lukeutuva Kauvatsa-päivä juhlii tänä vuonna merkittävää virstanpylvästä, kun tapahtuma järjestetään jo 40. kerran. Viikonloppuna 25.–26. heinäkuuta Kokemäen Kauvatsalla odottavat perinteinen toritapahtuma, iltatanssit, juhlakonsertti ja lämminhenkinen kylätunnelma, joka houkuttelee vieraita ympäri Satakuntaa – ja kauempaakin. Kauvatsa-päivä on paljon enemmän kuin kesätapahtuma. Se on kohtaamispaikka, jossa tavataan vanhoja tuttuja, nautitaan lähiseudun herkuista, tehdään löytöjä torimyyjien pöydiltä ja koetaan aitoa satakuntalaista kylähenkeä. Ensimmäistä Kauvatsa-päivää vietettiin vuonna 1985, ja vuosien varrella tapahtuma on kasvanut yhdeksi alueen rakastetuimmista kesäperinteistä. Lauantaina toritunnelmaa ja tansseja Lauantain maksuton toritapahtuma täyttää Kauvatsan Seuratalon pihan elämästä kello 9–14. Luvassa on lähes 40 torimyyjää, tuoreita Kauvatsan mansikoita, lasten juoksukilpailut, leikkimielisiä kilpailuja kaikenikäisille, ponitalutusta, huutokauppa, arpajaiset, musiikkia sekä Kauvatsan VPK:n kalustoesittely. Päivän aikana seuratalon ja kyläkaupan välillä liikennöivät myös perinteiset zetorit säävarauksella. Seuratalon kahvio sekä useat ruokamyyjät pitävät huolen siitä, ettei nälkä pääse yllättämään. Kesäilta jatkuu kello 19 alkaen Kauvatsa-päivän iltatansseilla, joissa tanssilattian täyttää Tanssiorkesteri Jalmar. Liput maksavat 10 euroa. Sunnuntaina juhlistetaan 40-vuotista perinnettä Juhlaviikonlopun huipentaa sunnuntain 40-vuotispääjuhla, jossa muistellaan Kauvatsa-päivien historiaa, kuullaan juhlapuheita ja musiikkia sekä huomioidaan tapahtuman rakentajia. Iltapäivän kruunaa Hanna Ekolan konsertti, jossa säestäjänä toimii Virpi Salo. Tilaisuus on yleisölle maksuton, ja kahvitarjoilu kuuluu juhlaan. Kesäretki Kokemäelle kannattaa Kauvatsa-päivä tarjoaa mainion syyn tehdä kesäinen päiväretki Kokemäelle. Viihtyisä maalaismiljöö, paikalliset maut, musiikki ja lämmin yhteisöllisyys tekevät tapahtumasta elämyksen niin ensikertalaisille kuin jo vuosikymmeniä mukana olleille. Samalla vierailulla kannattaa tutustua myös Kauvatsan muihin kesäkohteisiin ja alueen nähtävyyksiin. Tapahtumatiedot 40. Kauvatsa-päivä📍 Kauvatsan Seuratalo, Yttiläntie 352, Kokemäki Lauantai 25.7. klo 9–14 Toritapahtuma (vapaa pääsy) klo 19–23 Kauvatsa-päivän tanssit, Tanssiorkesteri Jalmar (10 €) Sunnuntai 26.7. klo 14–16.30 40-vuotispääjuhla ja Hanna Ekolan konsertti (vapaa pääsy) Juhlavuotta mahdollistamassa Kaksipäiväisen juhlavuoden toteuttamisen on mahdollistanut Leader Karhuseudun ja Euroopan unionin osarahoitus, jonka ansiosta 40-vuotisjuhlasta on voitu rakentaa aiempaa laajempi kokonaisuus. Sekä Kokemäen kaupunki. Tervetuloa kokemaan lämminhenkinen kesäviikonloppu, jossa perinteet, ihmiset ja yhteinen juhla kohtaavat jo 40. kerran!Lue lisää www.kauvatsa.fiKatso tarkemmat tiedot Kauvatsa-päivä -esitteestä (PDF)
”Teltoissa on paras meininki, kun siellä voi vaan kikattaa” – Momentum toi partiokesän parhaat hetket Kokemäelle 15.7.2026 Etusivu Uncategorized Sivu viimeksi päivitetty: 15.7.2026 "Teltoissa on paras meininki, kun siellä voi vaan kikattaa" – Momentum toi partiokesän parhaat hetket Kokemäelle Pitkäjärven metsät ovat muuttuneet yhdeksäksi päiväksi noin 1 600 partiolaisen kodiksi. Kävimme katsomassa, millaista arki Momentum-leirillä on. Tiedotteet Kokemäen Pitkäjärven maastoissa eletään parhaillaan partiokesän kohokohtaa. Lounais-Suomen Partiopiirin Momentum 2026 -piirileiri on koonnut yhteen noin 1 600 partiolaista Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Yhdeksän päivän ajan metsään rakentunut leirikylä sykkii elämää aamusta iltaan, kun ohjelmalaaksot, yhteiset elämykset ja uudet ystävyydet täyttävät päivät. Haastattelun aluksi partiohuivit ja muut partiotunnukset riisutaan hetkeksi sivuun. Vanessa, Venla ja muutama muu leiriläinen ovat lupautuneet Kokemäen kaupungin hyvinvointimessujen julistekuvauksen malleiksi. Uuden Kokemäki-keinun äärellä syntyy iloisia kuvia tulevien Hyvinvointimessujen markkinointiin. Kuvausten jälkeen huivit palaavat takaisin kaulaan, ja kuvausmallit sulautuvat jälleen osaksi 1 600 partiolaisen leirielämää. Kokemäen Hyvinvointimessujen markkinointikuvien malleina uudessa Kokemäki-keinussa Venla ja Viivi Wihlman, Vanessa Luoma, Tobias Savolainen. Kättelemässä Oona Ekroth ja Anne Hiljanen. Sitten takaisin partion pariin! Nakkilan Partiolaisten Vanessa Luoma ja Porin Käppäräpartion Venla Wihlman tietävät hyvin, mikä leirissä on kaikkein parasta. ”Teltoissa on paras meininki, kun siellä voi vaan kikattaa”, Vanessa hymyilee. Venla on samaa mieltä. Vapaa-ajalla suunnataan usein kioskille, pelataan salkopalloa tai vain ollaan kavereiden kanssa. ”Täällä on tosi hyvä tunnelma”, Venla toteaa tyytyväisenä. Molemmille partio on ollut osa elämää pienestä asti. Vanessa aloitti harrastuksen seitsemänvuotiaana, Venla jo viisivuotiaana, sillä koko hänen perheensä on mukana partiotoiminnassa. Venla viettää leirillä myös 15-vuotissyntymäpäiväänsä ja syksyllä hän siirtyy tarpojista samoajaksi. Vanessalle alue on tuttu Pitkis-Sport-leireiltä, joille hän on osallistunut jo seitsemänä kesänä. Venla puolestaan ei ole vielä osallistunut Pitkis-Sportiin, vaikka harrastaakin crossfitiä. Pitkis-Sportista poiketen partiolaiset majoittuvat metsän puolella, kun taas ohjelma-alueet, ruokailu ja yhteiset toiminnot sijaitsevat avoimemmalla hiekkaisella alueella. Vanessa ja Venla majoittuvat Amsterdam-alaleirissä sijaitsevassa Gouda-lippukuntaleirissä. ”Täällä leirillä teltassa tutustuttiin ja nopeasti meistä tuli hyvät kaverit, vaikka olemme eri-ikäisiä, eri lippukunnista ja paikkakunnilta.” Kuvausten jälkeen houkuttelee oikopolku takaisin leirialueelle. ”Mentäisiinkö kuitenkin leiriportin kautta”, leirilippukunnan johtaja Anne Hiljanen huikkaa. Tytöt naurahtavat ja vaihtavat suuntaa. Portti on valmistunut vasta samana päivänä, joten kulkureitit hakevat vielä paikkaansa. Partiolaiset majoittuvat puolijoukkueteltoissa noin kymmenen hengen ryhmissä. Teltoissa nukutaan uusien ja vanhojen kavereiden kanssa. Tällä leirillä telttaporukoita on myös sekoitettu, jotta kaikki pääsevät tutustumaan uusiin ihmisiin. ”Täällä leirillä teltassa tutustuttiin ja nopeasti meistä tuli hyvät kaverit, vaikka olemme eri-ikäisiä, eri lippukunnista ja paikkakunnilta”, tytöt kertovat. Yöt sujuvat heidän mukaansa hyvin. ”Joskus vähän heräilee, mutta kyllä täällä nukkuu hyvin”, Vanessa kertoo. Vanessalla on kuitenkin oma käsityksensä siitä, mikä olisi pahin mahdollinen kohtalo leirillä. ”Pahin juttu, mitä voi tapahtua, on se, että joku aikuinen laitetaan telttaan nukkumaan, eli valvomaan menoa”, hän nauraa. Leirielämä on yhdessä tekemistä. Vanessa saa telttanarujen solmimiseen ohjausta Venlalta. Päivät täynnä tekemistä Momentumin päivät rakentuvat erilaisten ohjelmalaaksojen ympärille. Future Labissa tehdään kemiakokeita ja rakennetaan esimerkiksi omia laavalamppuja. Vesilaaksossa harjoitellaan vesipelastustaitoja, päästään uimaan ja lasketaan näyttävää vesiliukumäkeä. Kädentaitopisteissä valmistetaan omia leirimuistoja ja yhteisohjelmat kokoavat leiriläiset yhteen. Ohjelmaa riittää aamusta iltaan, mutta päivän aikana on myös useita puolen tunnin vapaa-aikoja. ”Silloin mennään kioskille tai ollaan teltassa kavereiden kanssa”, Venla kertoo. Ruokakin saa kaksikolta kiitosta. Aamulla syödään puuroa, lounaalla esimerkiksi tänään tarjolla oli linssisosekeittoa ja mozzarellapalloja, torstaina odottavat tortillat ja iltapalalla tarjolla on leipää sekä kananmunia. Aurinkoinen sää näkyy myös kioskilla. Pehmiskone on ollut niin kovalla käytöllä, että se ehti hetkeksi hyytyä kesken päivän. Haastattelun päättyessä kone toimii jälleen, ja vaaleaa pehmistä jonotetaan hymyssä suin. Leirilippukunnan johtaja Anne Hiljanen sekä Vanessa Luoma ja Venla Wihlman Gouda-leirilippukunnan pöydän ääressä. Leirillä onnistutaan yhdessä ja pidetään hauskaa Leirilippukunnan johtaja Anne Hiljanen Karhupartiosta kertoo, että piirileiri tarjoaa osallistujille paljon enemmän kuin pelkkiä partiotaitoja. ”Ohjelmalaaksoissa pääsee kokeilemaan monenlaisia uusia asioita. Tarkoitus on oppia yhdessä, onnistua ja ennen kaikkea pitää hauskaa.” Hiljasen mukaan Kokemäen Pitkäjärven alue on leirille erinomainen. ”Alue on laaja ja luonnoltaan hieno. Täällä on hyvät puitteet näin suurelle tapahtumalle.” Hänen viestinsä partiosta kiinnostuneille on yksinkertainen. ”Kannattaa kokeilla. Partiossa on paras meno ja hyvät jutut.” Partiolaisen ruokailuvälineet kulkevat mukana omassa kangaspussissa. Vanessan pussi on vielä melko uusi, mutta Venlan uskollinen ruokailuvälinepussi on palvellut jo lähes kymmenen vuotta. Hyvinvointi on osa leiriä Näin suuri leiri tarkoittaa myös sitä, että osallistujien jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Leirillä toimii oma Leirimummola, jonne voi mennä rauhoittumaan, lepäämään tai juttelemaan turvallisten aikuisten kanssa. Leirimummola on tarkoitettu kaikenikäisille leiriläisille, myös vapaaehtoisille aikuisille, jotka viettävät suuren osan kesälomastaan leirin rakentamiseen ja toteuttamiseen. Vanessalle ja Venlalle tärkeintä ovat kuitenkin ne pienet hetket, joita ei ohjelmakartasta löydy. ”Kaverit, telttaelämä ja yhdessäolo. Niitä jää aina muistamaan.” Ehkä juuri siinä piilee partioleirien salaisuus. Ohjelmaa ja tekemistä riittää aamusta iltaan, mutta kaikkein tärkeimmiksi jäävät ne hetket, joita ei löydy ohjelmakartasta – uudet ystävät, yhteiset naurut ja iltakikattelut teltassa. Momentum 2026 pähkinänkuoressa Poseidonin valtakuntaan eli vesilaaksoon rakennettu pitkä vesiliukumäki tarjoaa vauhdikkaan laskun suoraan Pitkäjärveen. Aika: 9.–17.7.2026 Paikka: Pitkäjärven vapaa-ajankeskus, Kokemäki Järjestäjä: Lounais-Suomen Partiopiiri Osallistujia: noin 1 600 partiolaista Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta Teema: Aikamatka menneisyydestä tulevaisuuteen Kenelle: Vuonna 2015 syntyneille ja sitä vanhemmille partiolaisille sekä partioon tutustujille Ohjelmassa: ohjelmalaaksot, kädentaitoja, tiedekokeita, vesipelastusta, yhteisohjelmia, uimista, vaelluksia, iltaohjelmaa ja telttaelämää Hyvinvointi: Leirillä toimii oma Leirimummola, jossa voi levähtää, rauhoittua tai jutella turvallisten aikuisten kanssa. Ruokailu: Ruoka valmistetaan leirillä vapaaehtoisvoimin, ja jokainen tiskaa omat ruokailuvälineensä. Teksti ja kuvat: Helena Urpulahti. Lue lisää:https://www.sydansatakunta.fi/mainos/kokemaki/art-2000012140988.html
Kokemäen kaupunki kutsuu kuntalaisia jättipalsamitalkoisiin viikolla 33 14.7.2026 Etusivu Uncategorized Sivu viimeksi päivitetty: 13.7.2026 Kokemäen kaupunki kutsuu kuntalaisia jättipalsamitalkoisiin viikolla 33 Kokemäen kaupunki tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden tehdä näkyvän ja tärkeän ympäristöteon kutsumalla kaikki mukaan jättipalsamin hävitystalkoisiin. Viikolla 33 (10.–16.8.2026) kuntalaiset voivat omatoimisesti kitkeä tai niittää tätä haitallista vieraslajia lähikulmiltaan. Kaupunki tukee talkoita keräämällä kasvijätteet sovituista paikoista perjantaina 14.8.2026 ja maanantaina 17.8.2026. Toimintaohjeet talkoolaisille: Kerää kitketyt tai niitetyt jättipalsamit jätesäkkeihin. Sulje säkit huolellisesti ja jätä ne helposti saavutettavaan paikkaan. Ilmoita säkkien tarkka nouto-osoite kaupungille soittamalla tai laittamalla viestiä numeroon 040 488 6222 tai 040 488 6234. Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Kasvi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä luonnolta. Yhteisellä talkoopanoksella voimme pysäyttää sen leviämisen ja pitää Kokemäen luonnon monimuotoisena.