Kokemäen kaupungin henkilöstölle toteutettiin loppuvuodesta 2025 vuosittainen työhyvinvointikysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 176 työntekijää, mikä on 72,4 prosenttia koko henkilöstöstä. Vastausprosentti nousi selvästi edellisvuodesta, jolloin vastausprosentti oli 64. 

Kyselyn tulosten perusteella Kokemäen kaupungin työhyvinvoinnin tila on kokonaisuutena hyvällä tasolla. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,4 asteikolla 1–4 (vuonna 2024: 3,3), eikä yksikään yksittäinen väittämä jäänyt alle 2,8 keskiarvon. 

Esihenkilötyö ja motivaatio vahvuuksina

Kyselyn vahvimmiksi osa-alueiksi nousivat esihenkilötyö ja johtaminen, työtyytyväisyys ja työmotivaatio sekä osaaminen ja ammattitaito. Henkilöstö kokee esihenkilönsä helposti lähestyttäviksi ja saavansa tarvittaessa tukea ja neuvoja.
Erityisen korkeita arvosanoja saivat väitteet:
”Esihenkilöni on helposti lähestyttävä” (3,8)
”Olen sitoutunut työskentelyyn työyksikössäni” (3,7)
”Tunnen, että työlläni on merkitystä” (3,6)
Suurin osa vastaajista kokee työnsä merkitykselliseksi ja on sitoutunut omaan työyhteisöönsä. Myös työmotivaatio ja tyytyväisyys omiin työtehtäviin ovat hyvällä tasolla.

Yhteisöllisyys ja työsuojelu hyvällä tasolla

Kyselyn tulokset osoittavat, että Kokemäen kaupungilla vallitsee myönteinen ja kannustava työilmapiiri. Henkilöstö pyrkii aktiivisesti edistämään oman työyksikkönsä hyvinvointia ja hyvää ilmapiiriä.
Työsuojeluun liittyvät tulokset olivat erinomaisia. Suurin osa vastaajista kertoi, ettei ole kokenut työpaikkakiusaamista eikä havainnut sitä työpaikallaan. Myös kokemukset siitä, että kiusaamiseen puututaan tarvittaessa, olivat pääosin myönteisiä. 

Kehittämiskohteina muutosjohtaminen ja jaksaminen

Mahdollisiksi kehittämiskohteiksi nousivat muutosjohtaminen sekä työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Näiden osa-alueiden keskiarvot olivat kuitenkin edelleen vähintään 3,0, mikä kertoo kokonaisuutena melko hyvästä tilanteesta.

Henkilöstö toivoo erityisesti:

-enemmän ennakointia muutostilanteissa
-parempaa tiedottamista
-mahdollisuuksia osallistua muutosten suunnitteluun
Työssä jaksamiseen liittyvissä vastauksissa nousivat esiin muun muassa kokemus stressistä ja vaikutusmahdollisuudet omaan työmäärään. Toisaalta moni kokee töihin lähtemisen mieluisaksi ja saavansa asetetut tavoitteet hyvin täytettyä. 

Kysely tukena työyhteisöjen kehittämisessä

Henkilöstökyselyllä kerätään tietoa työntekijöiden ja esihenkilöiden näkemyksistä omasta työstään, työhyvinvoinnistaan ja työyhteisöstään.
– Henkilöstökyselyn avulla tavoitteena on seurata työhyvinvoinnin tilaa,  tunnistaa työyksiköiden ja koko kaupungin kehittämiskohteita, joihin työnantajana tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, kertoo hallintojohtaja Katja Törrönen. 

Vastaajamäärät kasvoivat

Vuoden 2025 kyselyyn vastasi:
Hallinto-osasto: 24 vastaajaa
Sivistysosasto: 112 vastaajaa
Tekninen osasto: 40 vastaajaa
Vastaajamäärän kasvu kertoo henkilöstön sitoutumisesta ja halusta vaikuttaa oman työyhteisönsä kehittämiseen.

Lue tästä viime vuoden henkilöstökyselyn tuloksista:
https://kokemaki.fi/blog/2025/07/18/kokemaen-kaupungin-vahvuutena-esihenkilotyo/

Kaukonpäivää vietettiin eilen Kokemäen uimahallilla, kiitos kaikille osallistujille!

Tiistaina uimahallin piha-alue täyttyi mukavasta tapahtumatunnelmasta, kun Kokemäen Lämpö Oy järjesti Kaukonpäivän. Päivän aikana Kokemäen uimahallilla kävi runsaasti väkeä tutustumassa kaukolämpöön ja jututtamassa asiantuntijoita.

Pihalla tuoksuivat grillimakkarat ja muurinpohjaletut, tarjoilusta vastasi Kokemäen Kova-Väki ry. Moni pysähtyi nauttimaan kahvit tai mehut samalla kun jutteli tuttujen kanssa. Myös lapset viihtyivät tapahtumassa ja välillä herkut katosivat suuhun vauhdilla.

Sisällä uimahallissa puolestaan vietettiin maksutonta lämminvesipäivää, jossa altaiden vesi oli tavallista lämpimämpää ja tarjosi erityisen rentouttavan uintikokemuksen.

Lämmin kiitos järjestäjille ja kaikille kävijöille, oli hienoa nähdä uimahallin ympärillä niin paljon elämää ja kohtaamisia!

Katso lisää kuvia tapahtumasta Kokemäen kaupungin
facebookista: https://www.facebook.com/kokemaenkaupunki/posts/pfbid0SbTQL5Lrq57nQsQorJcNh1cf3TuYxsQxQk7pUh4b6sj14BKMdc56N8Vd8JEnibDtl
instagramista: https://www.instagram.com/p/DVdNFTlDd_W/?img_index=1
LinkedInistä: https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7434876848179679233

Kotkanniemin ranta-asemakaava on hyväksytty Kokemäen kaupunginvaltuustossa 2.3.2026. Kaava koskee tiloja 271-467-1-101 ja 271-467-1-168 Sääksjärven pohjoisrannalla.

Kaavahanke käynnistyi maanomistajien hakemuksesta keväällä 2025, ja sen tavoitteena on mahdollistaa maltillinen lisärakentaminen alueella siten, että yhtenäisen vapaan rantaviivan määrä säilyy mahdollisimman suurena. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu olemassa olevien loma-asuntojen yhteyteen.

13 rakennuspaikkaa,mitoitus alle maakuntakaavan enimmäistason

Kaava-alueen pinta-ala on noin 19,5 hehtaaria. Kantatilojen yhteenlaskettu rantaviiva on 2 340 metriä ja mitoitusrantaviiva 1 830 metriä. Ranta-asemakaavassa osoitetaan yhteensä 13 rakennuspaikkaa. Kun huomioidaan aiemmin erotettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka, kokonaismitoitukseksi muodostuu 7,6 loma-asuntoa rantaviivakilometrille.

Satakunnan maakuntakaavan mukainen enimmäismitoitus on 8 loma-asuntoa rantaviivakilometrille, joten kaava alittaa tämän enimmäistason.

Kaavassa on osoitettu:

• 11 loma-asuntojen (RA) rakennuspaikkaa
• 1 omakotitalon (AO) rakennuspaikka
• maatilan talouskeskuksen (AM) alue

Loma-asuntojen rakennusoikeus on 150 k-m² rakennuspaikkaa kohden. Rakennusoikeuden tasoa on perusteltu valtakunnallisella kehityksellä, jossa loma-asuntojen koot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä.

Luonto- ja kulttuuriarvot huomioitu

Kaavaprosessin aikana alueesta on laadittu luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöselvitykset sekä arkeologinen inventointi. Lausuntoja antoivat muun muassa Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto ja Satakunnan Museo.

Lausuntojen perusteella kaavaan on tehty täydennyksiä ja tarkennuksia, jotka koskevat muun muassa:

• luontoarvojen turvaamista (mm. liito-orava-alueet ja rantapuuston säilyttäminen)
• rakentamisen sopeutumista maisemaan
• alimpia rakentamiskorkeuksia
• jätevesien käsittelyä
• kulttuuriperintökohteiden huomioimista

Alueelta tunnistettu 1500-luvun lopulla syntynyt Kotkan yksinäistalo on merkitty kaavaan muuna arkeologisena kulttuuriperintökohteena.

Kaava eteni vaiheittain

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä kesällä 2025. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä loppuvuonna 2025, eikä siitä jätetty muistutuksia. Lausuntojen perusteella tehtyjen tarkennusten jälkeen kaupunginhallitus esitti kaavan hyväksymistä valtuustolle.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkanniemen ranta-asemakaavan yksimielisesti.

Lue lisää:
https://kokemaki.fi/blog/2026/04/16/kuulutus-8/

Kokemäen yhtenäiskoulun Yhteiskoulun toimipisteen alakerran remontissa olleet tilat on tänään luovutettu opetustoiminnan käyttöön. Tiloista tuli upean modernit, valoisat ja värisävyiltään harmoniset. Opetustoiminta tiloissa päästään aloittamaan vielä tämän kevään aikana, kun saamme irtokalusteet ja opetusvälineet paikoilleen.

Kokemäen kaupunki on saavuttanut merkittävän virstanpylvään kestävän ja vastuullisen ruokapalvelun kehittämisessä: kaupungin ruokapalveluissa käytettävistä raaka-aineista 25 prosenttia on nyt luomua. Kyseessä on valtakunnallinen luomutavoite, jonka saavuttaminen tukee ympäristön hyvinvointia, eläinten eettistä kohtelua sekä asiakkaiden terveyttä ja ruokailun laatua.

Luomun käytön lisääminen on ollut Kokemäellä pitkäjänteistä työtä. Se on edellyttänyt koko henkilöstön sitoutumista, reseptiikan ja ruokalistojen kehittämistä sekä tiivistä yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa. Luomutuotteiden saatavuutta on ennakoitu ja varmistettu, ja luomu on huomioitu myös ruokalistamuutoksissa ja hankinnoissa.

Työtä on tehty valtakunnallisten suositusten ja hyvien käytäntöjen pohjalta, joita on koottu Luomua Ravintola -hanke -kokonaisuuteen. Hankkeessa on tuotettu vinkkejä ja työkaluja luomun käytön lisäämiseen sekä pienissä että suurissa ammattikeittiöissä, ja sitä on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön tuella.

Kokemäellä luomun lisääminen tukee jo ennestään vahvaa kotimaisuuden ja laadukkaiden raaka-aineiden linjaa kaupungin ruokapalveluissa. Esimerkiksi koulu- ja päiväkotiruokailussa on jo pitkään hyödynnetty kotimaisia ja osin luomuraaka-aineita, ja luomun osuus on kasvanut määrätietoisesti osana arjen ruokatyötä.

Luomutavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan tarkoita työn päättymistä. Luomuostojen seurantaa jatketaan säännöllisesti, yhteistyötä toimittajien kanssa kehitetään edelleen ja myös uudet työntekijät perehdytetään luomun käyttöön. Luomuprosentti voi vaihdella esimerkiksi saatavuuden mukaan, mutta luomun lisääminen siellä, missä se on sujuvaa, auttaa pitämään kokonaisuuden tasapainossa.

Seuraavaksi Kokemäellä tarkastellaan, millaisia uusia ja realistisia tavoitteita luomun käytölle voidaan asettaa – esimerkiksi tiettyihin tuoteryhmiin, toimipisteisiin tai teemaviikkoihin keskittyen.

Lue lisää:
Kokemäen ruoka- ja siivouspalvelut tuottavat palveluita 26 ammattilaisen voimin.

Kotimaisuus on kouluruoan kärki Kokemäellä – Yksi kasvisruoka on supersuosikki, se kiilaa siskonmakkarakeiton kevyesti kakkoseksi

Koulukuljetusbussi (Tuomaala–Järilä–Peipohja) suistui aamulla ojaan koulumatkan aikana. Oppilaat jatkoivat matkaa toisella bussilla ja saapuivat koululle klo 8.45. Bussissa oli onnettomuushetkellä 12 oppilasta.

Oppilaiden saavuttua koululle terveydenhoitajat ja ensihoitajat tarkistivat kaikkien bussissa olleiden oppilaiden voinnin ja mahdolliset vammat. Neljä oppilasta ohjattiin jatkotutkimuksiin Harjavaltaan ja Poriin. Oppilaiden huoltajiin on oltu yhteydessä puhelimitse. 

Oppilaita on ohjeistettu kertomaan matalalla kynnyksellä kaikista mahdollisista oireista tai tuntemuksista huoltajille sekä koulun henkilökunnalle. On tavallista, että onnettomuuden jälkeen erilaiset tunteet tai reaktiot voivat ilmetä viiveellä.

Satakunnan kriisipäivystyksen kriisityöntekijä ja sosiaalityöntekijä saapuvat koululle keskustelemaan onnettomuudessa mukana olleiden oppilaiden kanssa. Tällöin oppilailla on mahdollisuus myös kahdenkeskiseen keskusteluun.

Lisätiedot:
Sivistysjohtaja Päivi Vuori, 040 488 6148.