Anne ja Jarmo seurailevat Kokemäen mökillä tarkkaan lintujen puuhia ja nyt ripustetaan taas kerran yksi linnunpönttö lisää!

Satakuntalaisena päättäjänä Kokemäki on minulle monella tavalla tuttu ja seuraan myös kaupungin päätöksiä ja elämää. Erityinen paikka minulle on Sääksjärvi, jonka rannalla olen mökkeillyt koko elämäni, äidin mukaan jo ennen syntymääkin. Vanhempani ostivat huutokaupasta 60-luvun alkupuolella järven pohjoisrannalla sijaitsevan huvilan, josta tuli perheemme kesäpaikka. Alue kuului tuolloin vielä Kauvatsan kuntaan, 1969 kuntaliitoksen jälkeen Kokemäkeen. Isä oli kiireinen liikemies, joka rakasti kalastusta. Paikka oli juuri sopiva; upea järvi, hyvä maa kellari, lyhyt matka Poriin ja lapsille turvallinen matala hiekkaranta. Kunnon tie perille, sähköt ja tuohon aikaan harvinainen puhelinliittymä olivat tarpeen. Vanhan veivipuhelimen välityksellä pystyi kahden ’sentraalisantran’ välityksellä soittamaan minne tahansa. Puhelinnumerokin oli helppo muistaa: 37

Vietimme kaikki lapsuuden kesät mökillä. Siellä opin kävelemään, uimaan, soutamaan, laskemaan isän kanssa verkot, sytyttämään saunan pesän ja kantamaan vedet muuripataan. Maaseutu oli luontoa rakastavalle kaupunkilaistytölle elämys. Kävin usein läheisen maatalon navetassa ruokkimassa lehmiä ja kanalassa keräämässä munia. Sain kerran jopa lypsää lehmää. Sääksjärven vastapoimitut mansikat sai ostaa kävelymatkan päästä suoraan tilalta. Myymäläautokin oli uusi tuttavuus. Pyöräilymatkan päässä oli kolme kyläkauppaa.

Sääksjärven kesähuvila siirtyi minun ja puolisoni kesäparatiisiksi 2000-luvun alkupuolella. Vaikka järven läheisyys tarjosi ainutlaatuisen ympäristön ja maiseman, niemenkärkeen rantakiville rakennettu huvila joutui usein kevättulvien uhriksi. Pidemmän päälle kosteus rasitti rakenteita, ja 50-luvun lautamökki alkoi olla tiensä päässä. Pienelle, järven ympäröimälle tontille ei kuitenkaan saanut rakentaa uutta. Lainmuutos antoi lopulta mahdollisuuden korvaavaan rakennukseen, kunhan muut ehdot täyttyvät. Siitä alkoi pitkä ja monipolvinen rakennusprojekti, ja 2015 saimme valmiiksi ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun hirsitalon. Voi sitä ilon päivää! Oli melkoinen sattuma, että samaan aikaan. Salonpääntien varteen rakennettiin myös vesijohto ja valokuitu.

Lapsuuden kesäpaikasta on muotoutunut vähitellen minulle ja miehelleni kakkoskoti. Samalla meistä on tullut ympärivuotisia mökkeilijöitä. Valokuitu on antanut hyvät mahdollisuudet joustavaan työntekoon luonnon keskellä sekä mahdollistanut etävalvonnan sekä kotona että mökillä.

Kokemäen Sääksjärvi on ihana paikka kaikkina vuodenaikoina. Järven elämän seuraaminen on parasta mitä tiedän. Erityisesti pohjoispuoleisen lahden ruovikko on lintujen suosima paikka.
Parasta lintujen tarkkailuaikaa on ehdottomasti kevät. Joutsenten reviiritaistelut, kurkien parittelutanssit, telkkäparin temmellys ja kaulushaikaran ’pulloon puhallus’. Välillä kaislikon reunassa kahlailee jalohaikara. Kahdeksan lintupönttöä toivottavat siivekkäät tontille pesimään. Keittiön ikkunasta näkyy, miten tuttu kurkipari rakentaa pesää aivan lähelle. Telkänpöntössäkin jo haudotaan.

Mökillä tehdään kaikkea mahdollista, kesällä ennen kaikkea saunotaan, uidaan, kalastetaan,
tavataan ystäviä ja nautitaan Suomen kesästä. Pirteää vaihtelua tuovat myös kesäteatterit ja -kahvilat. Toisaalta eletään myös aivan tavallista arkea luonnon keskellä.

Kotiin Ulvilaan on matkaa vain 35 km ja junaankin pääsee asemalta nopeasti, kun suuntana on Tampere, Helsinki tai vaikka Pori.

Talvinen järvi on aina hieno kokemus. Jäätyvän järven äänet ja railojen repeily ovat osa talven äänimaailmaa. Jää tarjoaa myös monia mahdollisuuksia liikkumiseen. Oma ehdoton suosikkini on potkukelkka. Avantouinti ja pilkkiminen ovat vielä toistaiseksi kokematta.

Tiesitkö tätä Sääksjärvestä?

Mökkiläisparlamentti antaa mahdollisuuden tuoda esiin tarpeita ja toiveita alueelle

Syntyi 600 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin törmäyksessä

Sääksjärven ystäville on oma aktiivinen ryhmä Facebookissa

Anne Holmlund ja Jarmo Peltomaa, Sääksjärven mökkiläiset Ulvilasta

Katso lisää kesäisiä Kokemäki-juttuja Kokemäen verkkosivuilta tämän linkin takaa.

Vuodesta 1963 järjestetty liikunnallinen telttaleiri Pitkis-Sport on vallannut Pitkäjärven tienoon 29.6.-3.7.2026. Leirille osallistuu noin 700-800 lasta, nuorta ja aikuista. Lisäksi mukana on noin 200 vapaaehtoista. Tämän vuoksi Peipohjan puolella on tavallista enemmän liikennettä.

Lisää tietoa Pitkis-Sportin sivuilla.

KUVAT: Helena Urpulahti

Kesä on vuodenaika, joka ei ainoastaan muuta maisemaa, vaan myös elämän rytmiä sekä tapaa kohdata toisia. Se herättää kaupungin eloon tapahtumien, ihmisten ja luonnon kautta. Kesäelämää-lehti kokoaa yhteen tämän kesän ilmiöt, tapahtumat ja tekemisen. Samalla se toimii tietopakettina ja kutsuna aktiiviseen kesään.

Kesäkauden avaa Kokemäki- päivä, jonka yhteydessä järjestettävät cruisingit luovat tunnelmaa yhdistellen perinteitä, nostalgiaa ja nykypäivää. Lapsille ja nuorille kesä merkitsee vapautta, leirejä, retkiä, ystävyyttä ja uusia kokemuksia. Perinteinen Pitkis-Sport-leiri on tästä erinomainen esimerkki, ja se kokoaa vuosittain suuren joukon leiriläisiä yhteisiin kesäpäiviin.

Kesätapahtumien kokonaisuus on laaja ja monipuolinen. Kesä-ravit, jokkiskilpailut, kesätanssit, pihaseurat, Kauvatsapäivä sekä museokohteet ja kesäkahvilat tarjoavat eri-ikäisille ja erilaisista asioista kiinnostuneille runsaasti koettavaa. Erityisenä vahvuutena on kulttuurin, liikunnan ja perinteiden luonteva rinnakkaiselo.

Kesäinen elämä näkyy myös arjessa, torilla, kahviloissa, tapahtumissa ja pienissä kohtaamisissa, jotka yhdessä muodostavat kaupungin oman rytmin.

Luonto on Kokemäellä aina läsnä. Kokemäenjoki ja Puurijärvi–Isosuon kansallispuisto tarjoavat tilaa niin rauhoittumiselle kuin liikkumiselle. Pitkäjärven alue uimarantoineen, maastoineen ja palveluineen on tärkeä osa monen paikallisen ja kesävieraan kesää.

Kokemäki on moderni maaseutukaupunki, jossa aktiivinen elämä ja luonnonläheisyys täydentävät toisiaan. Kesäelämää 2026 -lehti kertoo ihmisistä, paikoista ja tapahtumista, jotka tekevät kesästä täällä erityisen. Toivotan lukijoille antoisaa ja elämyksellistä kesää. Toivon, että tämä lehti innostaa pysähtymään, osallistumaan ja löytämään kesästä jotakin uutta tai ehkäpä näkemään tutun uusin silmin.

Hyvää kesää!

Katja Törrönen

Hallintojohtaja

Katso lisää kesäisiä Kokemäki-juttuja sähköisestä Kesäelämää-lehdestä verkkosivuiltamme tämän linkin takaa.

Hallinnon harjoittelija Leanna Sorjamäki kiinnittämässä kesäaukioloaikoja Kokemäen kaupungintalon oveen.

Seuraavissa toimipisteissä on päivystys myös heinäkuun ajan:

Varhaiskasvatus: Villa Vilinä, 040 488 3933

Kokemäen Vesihuolto vikailmoitukset: 040 4886211

Kokemäen lämpö päivystys: 0400 137 682

Lisää kesän aukioloajoista:

Rakennusvalvonta: Kokemäen rakennusvalvonta on suljettuna 6.7.–2.8.2026. Tänä aikana lupia ei myönnetä eikä katselmuksia suoriteta.

Työllisyysalue: Kuntien asiointipisteet ovat suljettuina 22.6.–31.7. Henkilöasiakkaiden puhelinpalvelu palvelee heinäkuussa klo 9–12: 044 701 8001

Nuokkari: Alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen kohtaamispaikka auki kesätiistaisin 10–14. Nuokkari ilmoittaa tarkat ja ajantasaisimmat tiedot Instagram-sivullaan.

Kierrätyskeskus: Palvelee normaalien aukioloaikojen mukaan: 0404883949

Kaupunginkirjaston kesäaukioloajat 30.5.–30.8.2026

• ma ja ti 11–18 (omatoimi 9–11 ja 18–21)
• ke 11–17 (omatoimi 9–11 ja 17–21)
• to 11–15 (omatoimi 9–11 ja 15–21)
• pe 11–15 (omatoimi 9–11 ja 15–17)
• la ja su ei asiakaspalvelua (omatoimi 10–18)

Juhannuksen aukioloajat

• to 18.6. 11–15 (omatoimi 15–21)
• pe 19.6. ei asiakaspalvelua (omatoimi 9–17)
• la 20.6. ei asiakaspalvelua (omatoimi 10–18)

Kauvatsan kirjaston kesän aukioloajat:

• ke 16–19
• to 16–19
• pe 12–15
• aattopäivinä 12–15

Kauvatsan kirjasto on kiinni kesällä 15.–28.6.2026 ja 27.7.–9.8.2026.

Uimahalli

Juhannuksesta 19.6. halli kiinni, kesätauko. Halli aukeaa elokuun puolessa välissä.

Museot

Kokemäen museot avoinna 30.6.–30.7.2026 oppaan ollessa paikalla

• Kokemäen maatalousmuseo (Sonnilan kirkkotie 6) tiistaisin klo 10–12 ja klo 13–16
• Pyhän Henrikin saarnahuone (Risteentie 28) keskiviikkoisin klo 10–12 ja klo 13–16
• Kokemäen ulkomuseo (Kauvatsantie 161) torstaisin klo 10–12 ja klo 13–16

KUVA: Helena Urpulahti

Numeroinnissa on välejä karttaan tehtyjen muutosten vuoksi.

Lisää Kesäelämää-juttuja!

Kokemäen kaupunki tarjoaa tänä kesänä alakouluikäisille lapsille toimintaa eri teemaisten päiväleirien muodossa. Leirien onnistumisen eteen häärii vakituisten työntekijöiden ohella joukko innokkaita kesätyöntekijöitä, jotka varmistavat, että jokainen leiripäivä on täynnä iloa, turvallista yhdessäoloa ja ikimuistoisia hetkiä. Mutta millaista leiriohjaajan arki oikeastaan on, ja mikä työssä on ollut tähän asti parasta? Siitä kertovat tarkemmin kesätyöntekijät Mari van den Berg ja Saana Leino.

Kaupungille palkattiin tänä kesänä kaksi 15–17-vuotiasta päiväleiriohjaajaa sekä yli 18-vuotias leiriohjaaja.

Saana työskentelee nuorempien ohjaajien ryhmässä juhannukseen saakka. Hän kertoo, että suuri osa ajasta on kulunut keppihevosleirin parissa esimerkiksi pelien ohjaamisessa sekä ryhmäytymisen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kesätyö vaihtuvateemaisten leirien parissa ei varmasti käy tylsäksi. Saana kertoo odottavansa jo innolla kokkileiriä, koska se on ohjattavana varmasti erilainen kuin keppihevosleirit.

Mari puolestaan on töissä koko leirikauden ajan heinäkuun ensimmäiselle viikolle saakka. Täysi-ikäisenä leiriohjaajana hän vastaa myös leirien pääsuunnittelusta. Mari kertookin, että suuri osa ajasta on mennyt eri teemaisten leirien ohjelman hahmotteluun. Tavoitteena on, että leirit on suunniteltu huolella, mutta tilaa jää aina myös leiriläisten omille toiveille. Erityisesti Mari odottaa taideleiriä, johon hän on suunnitellut esimerkiksi yhteisöllisten taideteosten tekemistä.

– Leiriläinen voi leirin jälkeen ottaa oman palasensa taideteoksesta mukaan kotiin, Mari kertoo hymyillen.

Sekä Saana että Mari ovat sitä mieltä, että hienointa tähän mennessä on ollut nähdä, miten upeasti lapset tulevat toimeen keskenään ja tekevät yhteistyötä. Positiivista on ollut myös huomata leiriläisten aktiivisuus ja innokkuus. Lapsilla on paljon omia ideoita ja ajatuksia, joita he tuovat rohkeasti esiin. Hyvän yhteishengen ja hauskanpidon lisäksi sää on suosinut leiriläisiä, joten keppihevosia on päästy ulkoiluttamaan maastolenkeillä.

Saanan vinkki tuleville leiriohjaajille on selkeä: lasten maailmaan ja leikkeihin kannattaa heittäytyä mukaan. Marin mukaan onkin ollut ihanaa huomata, miten mielellään lapset touhuavat nuorten leiriohjaajien kanssa ja kokevat nämä helposti samaistuttaviksi esikuviksi.

Tuleville leiriläisille Saanalla on yksinkertainen vinkki: – Ole avoin.

Mari komppaa ja lisää, että leiriläisen kannattaa kertoa omista ajatuksistaan ja fiiliksistään rohkeasti ohjaajille. Silloin leireillä voidaan toteuttaa niitä asioita, joista lapset itse eniten nauttivat.

Mari lähettääkin loppuun lämpimät terveiset kaikille lapsille ja perheille. Hän toivoo, että vielä useampi lapsi uskaltautuisi mukaan leiritoimintaan tulevina kesinä, sillä leireillä on luvassa uusia kavereita ja ennen kaikkea hauskaa yhdessä tekemistä matalalla kynnyksellä. Tämänkin kesän päiväretkille mahtuu vielä hyvin mukaan!

Onnistunut alkukesä on osoittanut, että Kokemäen päiväleireiltä tarttuu reppuun hienoja kesämuistoja niin lapsille kuin heidän ohjaajilleenkin.

Teksti: Leanna Sorjamäki