Kokemäen Elinvoimalautakunta (14.9.2021 §11) pyytää elinkeinojen neuvottelukunnalta, liikenneturvallisuustyöryhmältä, nuorten vaikuttajaryhmältä, vammaisneuvostolta ja vanhusneuvostolta kannanottoja Tulkkilantien kehittämistarpeista välillä Kauvatsantie – Kilkunkatu. Kannanotoissa voi viitata tällä verkkosivulla esitettyihin suunnitelmaluonnoksiin.
Kannanotot tulee käsitellä näiden toimielimien kahden seuraavan kokouksen aikana. Kannanotto toimitettava sen jälkeen viivytyksettä sähköpostilla osoitteeseen kokemaki@kokemaki.fi tai kirjeitse osoitteeseen: Kokemäen elinvoimalautakunta, PL 27, 32801 Kokemäki. Lisätietoja antaa maankäyttöinsinööri Mikko Eskola, p. 040 488 6210, mikko.eskola@kokemaki.fi.
Tulkkilantien kehittämistarpeet välillä Kauvatsantie – Kilkunkatu?
Vanhasta Pori-Turku maantiestä kauppalanraitiksi kasvaneella Tulkkilatiellä on kapeat jalkakäytävät ja sen liikenneratkaisut on toteutettu pääosin autojen ja pysäköinnin ehdoilla. Ajoneuvoliikenteen vähentyessä ja päivittäistavarakaupankin siirryttyä pois, on jäljelle jäänyt palvelujen ja asumisen Tulkkila.
Kokemäen kaupunki on hakenut rahoitusta Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta mm. Kevyesti Kauppalanraitilla hankkeeseen Tulkkilantien kevyenliikenteen olosuhteiden parantamiseen. Tulkkilantien kehittämisestä on vuosien varrella laadittu useita suunnitelmaluonnoksia, joiden pohjalta on tässä hankkeessa tarkoitus valmistella toteuttamiskelpoinen kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla tehtävä suunnitelma. Tiivistelmä hakemuksestä löytyy tämän verkkosivun lopusta. Hakemuksessa käsitelty Siltakadun kevyenliikenteenväylä on jo toteutettu.
Kevyesti kauppalanraitilla hakemuksen Tulkkilantietä koskevat luonnosratkaisut vuosilta 2003 ja 2019 ovat elinvoimapoliittisia niiden vaikuttaessa muun muassa pysäköintiin ja keskustan kaupunkikuvaan. Erityisesti ratkaistava kysymys on kevyenliikenteenväylien ja kadunvarsipysäköinnin välinen jaottelu. Teknisesti kumpaakin suosiva ratkaisu on suunniteltavissa, mutta pysäköinnin ja kevyenliikenteen hyvin yhdistävään ei ole katualueella tarpeeksi tilaa. Tekninen osasto vastaa myöhemmin varsinaisen Tulkkilantien katusuunnitelman laatimisesta tämä valmisteleva osallistaminen huomioiden ja tekninen- ja ympäristölautakunta sen hyväksymisestä.
Alla suunnitelmaluonnos vuodelta 2003 (Viatek Oy), ilmakuva 2021 (MML) ja suunnitelmaluonnos vuodelta 2019 (Kon-Ins Oy). Kuvat aukeavat suurempina klikkaamalla niitä. Tulkkilantie on kuvissa jaettu kolmeen osaan, Kauvatsantie – Haapionkatu, Haapionkatu -Kirkkopolku ja Kirkkopolku – Kilkunkatu.
Tulkkilantien suunnitelmaluonnoksia välillä Kauvatsantie – Haapionkatu
Tulkkilantien suunnitelmaluonnoksia välillä Haapionkatu-Kirkkopolku
Tulkkilantien suunnitelmaluonnoksia välillä Kirkkopolku-Kilkunkatu
Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustushakemuksen lyhennelmä 10/2021.
Hankkeen nimi: Kevyesti Kauppalanraitilla eli Tulkkilantien, Kirkkopolun ja Siltakadun puuttuvan kevyenliikenteenväylästön rakentaminen ja saneeraus.
Vanhasta Pori-Turku maantiestä kauppalanraitiksi kasvaneella Tulkkilantien kadulla on vain kapeat jalkakäytävät. Samoin poikittaisella museosillalta koulumäelle johtavalla Siltakatu-Kirkkopolku katuosuudella. Ajoneuvoliikenne ja päivittäistavarakauppa ovat jo siirtyneet pois jättäen jäljelle palvelujen ja asumisen Tulkkilan. Hankkeessa vallataan leveistä ajoradoista ja kadunvarsipysäköinneistä tilaa viihtyisälle ja turvalliselle kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla suunnitellulle kauppalanraitille.
Rakennemuutoksesta sekä kauppalan alueelle johtavien ja sen sisäisten ajoneuvoliikenteen yhteyksien määrätietoisesta katkaisemisesta johtuen, on alueen moottoriajoneuvoliikenne vähentynyt 1990-luvun huippuvuosista huomattavasti. Liikenneympäristö, ajatusmaailma ja sen uudistamiseksi tehdyt suunnitelmaluonnokset ovat vielä pääosin olleet moottoriajoneuvolla asioimisen ehdoilla tehtyjä. Alueen ajoneuvopysäköinti on vakiintunut kadunvarteen tai joissain paikoin jalkakäytävän yli liikehuoneiston ja sen väliselle kapealle piha-alueelle.
Kokemäellä on määrätietoisesti rakennettu viimeisen vuosikymmenen ajan uutta kevyenliikenteen verkostoa, joita tähän hankkeeseen kytkeytyviä hankkeita on esitelty kohdassa 4a. Vuosina 2020-2021 on näiden lisäksi toteutettu Liikekeskusalueen uuden kevyenliikenteen verkoston rakentaminen ja yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa vajaan 2 km jatke Kauvatsantien kevyenliikenteenväylälle yhdistäen SASKY:n kampusalue kaupunginosien väliseen kevyenliikenteen väylästöön.
Pääosin valtakunnallisellisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristötöön eli RKY-alueelle sijoittuvan kävelyn ja pyöräilyn edistämishankkeen haasteina on tilanahtauden lisäksi katuistutusten ja hulevesien hallinnan sovittaminen. Vanhimman rakennuskannan osalta ongelmana on mm. katualueen tasausviivan nousu (katu korkeammalla kuin vanha piha).
Tulkkilantie, Siltakatu ja Kirkkopolku sijaitsevat tiiviisti rakennetun Tulkkilan kirkonseudun RKY-alueella, jota reunustavat julkisten ja kaupallisten palvelujen kerroksellinen rakennuskanta. Katualuetta reunustavien huoneistojen käyttötarkoituksissa on tapahtunut 25 vuoden aikana rakennemuutos päivittäistavarakaupan siirtyessä kokonaisuudessaan ja kulutustavarakaupan pääosin nykyiselle liikekeskusalueelle. Käyttötarkoituksissa korostuvat nyt erikoistavarakauppa, hyvinvointipalvelut, asuminen, toimistot, julkiset palvelut, harraste-, kokoontumis- ja ravintolatilat.
Alueella ei ole kaupungin sisäistä joukkoliikennettä, mutta sieltä on hyvät kulkuyhteydet mm. julkisiin ja kaupallisiin palveluihin, jotka pääosin sijaitsevat kadun varressa, viereisellä kadulla tai 600 metrin säteellä hankealueesta. Rautatieasemalle on alle 3 km ja VT2-pikavuoropysäkeille 3,5 km kevyenliikenteenväyliä pitkin.
Tarkasteltaessa saman alueen työpaikkatilannetta , havaitaan , että siellä ja sen välittömässä läheisyydessä on yli 800 työpaikkaa, joka on n. 34 % Kokemäen kokonaistyöpaikkamäärästä (2308 työpaikkaa tilastokeskus 2018). Kauppalanraitti, sen ympärillä olevat julkisten palvelujen alueet ja nykyinen liikekeskusalue muodostavat selkeän ja tiiviin alueellisen työpaikkojen ja palvelujen keskuksen.
Hanke sijoittuu yhteen väestötilastojen neliökilometri (1×1 km²) ruutuun ja siinä asuu 489 henkeä eli 7 % kuntalaisista. Ympäröivällä 3x3k m² alueella asuu 2197 henkeä eli 31 % kuntalaisista.
Koululaiset ja asukkaat ovat hankkeen suurimpia välittömien hyötyjen saajia liikenneympäristön turvallisuuden, saavutettavuuden ja viihtyisyyden kokiessa huomattavimmat parannukset puoleen vuosisataan. Viihtyisän ja turvallisen liikenneympäristön lisätessä alueen kevyenliikenteen määrää hyötyvät myös alueen liikehuoneistot.
Hankkeen perustelut
4a. Miten hanke kehittää jalankulun ja/tai pyöräliikenteen olosuhteita.
Hankkeessa jalostetaan alueelle tehdyistä katusuunnitelmaluonnoksista esteetöntä jalankulkua ja pyöräilyä edistävä, vaiheittain toteuttamiskelpoinen suunnitelmakokonaisuus, josta toteutetaan vähintään Tulkkilantieltä puuttuvan kevyenliikenteenväylän osuus ja turvallinen koululaismatkaliikenteen kokonaisuus Kirkkopolulle.
Tavoitteena on Tulkkilantien jalkakäytävien leventäminen vähintään toispuoleisesti minimissään 3 metrin jk+pp väyläksi, jolloin keskustaajama-alueelle saadaan rinnakkainen jatkuva kevytväylä Satakunnantien keskustan ohittavalle kevyenliikenteenväylälle. Väljemmällä kauppalanraitin loppupäällä (Tulkkilantie/Sonnilantie) Satakunnantien ja Kilkunkadun välisellä osuudella vastaava toimenpide toteutettiin vuonna 2019. Kauppalanraitin alkupää Viinikantie taasen muutettiin pääosin kevyenliikenteenväyläksi vuonna 2016.
Suunnitelmaluonnosten perusteella alkuosalle Tulkkilantietä(mm. koulukeskus, terveyskeskus, virastot) olisi toteutettavissa molemminpuolinen kevyenliikenteenväylä hyödyntäen kaupungin omistamia tontteja. Haapionkadun ja Kilkunkadun väliselle osalle kevyen liikenteenväylän toteutus jäänee kapeasta katualueesta johtuen toispuoliseksi, ellei välttämättömäksi koettua kadunvarsipysäköintiä rajoiteta merkittävästi. Toisella puolella katua olisi vain jalankulkukäytävä.
Kirkkopolku-Siltakatu osuudella tavoitteena on tehdä pyöräparkki kunnostettavien portaiden juureen ja parantaa kevyenliikenteen kulkuolosuhteita ja turvallisuutta. Tulkkilan museosilta muutettiin kevyenliikenteensillaksi vuonna 2013, jolle johtavat Käräjätien vuonna 2012 ja Kakkulaistentien vuonna 2018 valmistuneet kevyenliikenteenväylät, jotka yhdistävät Pappilan, Penttilänniemen ja Kuoppalan väkirikkaat asuinalueet keskustan palvelujen pariin. Leveälle Siltakadulle on rakennettu kevyenliikenteenväylänkadun toiseen reunaan. Ennen lisämaanhankintaa tehdyissä suunnitelmaluonnoksissa kapea Kirkkopolku on esitetty muutettavaksi pihakaduksi. Kirkkopolun päässä sijaitsevien Tulkkilan koulunmäelle johtavien betoniportaiden viereen rakennetaan n. 50 polkupyörän runkolukittava pysäköintikatos ja koululaisten saattoparkkialue kaupungin joulukuussa 2020 Osuuspankilta ostamille maa-alueille. Pahoin rapautuneet 41 askelmaiset betoniportaat peruskorjataan ja varustetaan sulanapitolämmityksellä, kuten koulunmäen vastapuolelle juuri rakenteilla olevat Haapionkadun portaat.
4b. Miten hanke lisää jalankulun ja/tai pyöräilyn houkuttelevuutta? (Esim. hankkeen vaikutukset matka-aikaan, sujuvuuteen, turvallisuuteen, viihtyisyyteen, esteettömyyteen).
Pyöräilyn turvallisuus ja viihtyisyys kauppalanraitilla lisääntyy sen saadessa kevyenliikenteenväyliksi leveneviltä jalkakäytäviltä oman tilansa. Jalankulkijoiden olosuhteet paranevat väylien saadessa lisää tilaa ja yhtenäisen esteettömyyteen pyrkivän perusparannuksen. Tulkkilantien ja Siltakadun uudet kevyenliikenteenväylät punovat asuin-, asiointi- ja työpaikka-alueet samaan kevyenliikenteenverkostoon. Viihtyisän ja arvokkaan kauppalanraitin ja museosillan kautta on viehättävämpää kulkea kevyemmin, kuin keskustan ”ohikulkuteiden” varsille rakennetuilla runkoväylillä. Kohtuullisen tasaisella ja elämyksellisellä kauppalanraitilla kevyesti asioimisessa itse matka alueella on usein määränpäätä tärkeämpi. Se jos jokin on houkuttelevuutta.
Väylät parantavat myös mm. ikääntyvien kulkuolosuhteita ja kannustavat asioimaan omin jaloin omasta kunnosta ja kotona pidempään pärjäämisestä huolehtien. Tiiviin keskustaajaman sisäisen kevyen työpaikka- ja asiointiliikenteen houkuttelevuus kasvaa ja työpaikalle pyöräilyllä tai kävelyllä on mahdollisuus kasvaa lähes koulumatkaliikenteen veroiseksi.
Kirkkopolun uusi pyöräparkki, uusitut portaat ja jäsennelty saattopysäköinti parantavat koulumatkaliikenteen olosuhteita ja tasaavat liikennevirtoja koulu- ja työmatkaliikunnan osalta loistavasti korkean mäen päälle sijoitettuun koulukeskukseen, parantaen välillisesti turvallisuutta myös mäen takana Haapiokadulla ja Koulukadulla. Oletettavasti saattoliikenteen määrä jopa vähenee, kun koululaisten vanhemmat sallivat useammin koululaisten omaehtoisen koulutien kulkemisen turvallisemman ympäristön kautta runkolukittavaa pyöräparkkia hyödyntäen.
Ikiaikaisen tieverkoston varteen tehtävät uudet kevyenliikenteenväylät eivät merkittävästi lyhennä matka-aikoja, mutta lisäävät alueelle kohdistuvaa vapaa-ajan matkustamista, tuoden arvokkaan kauppalanraitin ja jokiympäristön miellyttävämmin saavutettavaksi, kulkutavasta riippumatta. Paikallisten lisäksi lähialueella on jo huomattava määrä matkapyöräilijöitä, Pyhän Henrikin (Tulkkilan)tien pyhiinvaeltajia ja muita kulkijoita, jotka nauttivat Kokemäen kulttuuri- ja luontoarvoiltaan arvokkaissa ympäristöissä kulkevista reiteistä.
Hankkeesta on laadittu vuosien varrella useita suunnitelmaluonnoksia, joiden pohjalta valmistellaan toteuttamiskelpoinen kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla tehtävä suunnitelma.
Alueella voimassa olevat asemakaavat mahdollistavat hankkeen toteuttamisen. Katualueet ovat kaupungin omistuksessa muutamaa toteutuksen kannalta merkityksetöntä vakiintuneen katualueen maasuikaletta lukuun ottamatta.
Valtuuston hyväksymässä 2021 Talousarviossa on varattu rahoitusta hankkeen suunnittelun jatkamiseen jo vuodelle 2021ja lähivuosien toteutustarpeita kuvastaville taloussuunnitelmavuosille 2022-2024 hankekokonaisuudelle:
Vuosittain 320 000 euroa nimeämättömien katujen suunnitteluun, rakentamiseen, päällystykseen ja valaistukseen sisältäen kevytväylät.
Nimettynä:
2022: 60 000€ Kirkkopolku
2023:300 000€ Tulkkilantie
2024:350 000€ Tulkkilantie
Talousarvio vuodelle 2022 on valmistelussa.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää päivitettävien katusuunnitelmien nähtäville asettamista ja hyväksyntää (juuri yhdistetyssä) tekninen- ja ympäristölautakunnassa, joka hyväksyy myös urakka-asiakirjat, hankkeen vuoden 2022 investointimäärärahan hyväksyntää joulukuun 2021 talousarviovaltuustossa ja hankkeen vuoden 2023 investointimäärärahan hyväksyntää joulukuun 2022 talousarviovaltuustossa. Urakoitsija valitaan lautakunnan päätöksellä. Lisäksi uusi toimielin elinvoimalautakunta käynee osallistavaa päätöksentekoa alueen toimijoiden kanssa, jonka vuoksi suunnitelmat ja urakat pilkotaan toteuttamiskelpoisiin osioihin.
5d. Arvioitu toteutusaikataulu (kk/vuosi – kk/vuosi). Hankkeen tulee valmistua ja loppuraportointi maksatushakemuksineen tulee olla toimitettuna Traficomiin 31.10.2023 mennessä.
10/2021-09/2023.
6b. Kuvaus hankkeella tavoiteltavista muista vaikutuksista ja vaikuttavuudesta
Uinuvan kauppalanraitin herättäminen iloisten ja reippaiden kaupunkilaisten ja matkailijoiden kevyesti koettavaksi kulttuuriympäristöksi. Hankkeella on terveydellisten ja ekologisten vaikutusten lisäksi aluetaloudellisia vaikutuksia. 2020-luvulle kevyesti päivittyvä kauppalanraitti lisää palvelujen potentiaalista käyttäjäkuntaa, elävöittää ja viihtyvöittää asuttua kaupunkikeskustaa ja lisää sen ja koko kunnan houkuttelevuutta uusien asukkaiden ja yrittäjien silmissä. Tämä houkuttelevuuden kasvu on elintärkeää kaupungissa, jossa uudisrakentaminen on pysähtynyt ja vanhakin rakennuskanta on vaarassa joutua toissijaiseen käyttöön. Kulttuuriympäristöarvoiltaan arvokkaan alueen kustannustasoltaan edullinen rakennuskanta luo myös mahdollisuuksia innovatiiviseen uusyrittämiseen vanhastaan tunnetulla kauppapaikalla.
Uudet esteettömät kevyenliikenteen kulkuyhteydet ja kunnostettavat koulunmäen portaat parantavat erityisesti ikääntyvän kaupunkiväestön elintasoa ja kotona pidempään asumisen mahdollisuuksia. Viihtyisä liikuntaympäristö luo lisäksi sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia, jotka osaltaan parantavat hyvinvointia alueella.
6c. Miten hankekohteen käyttöä seurataan sekä hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan hankkeen valmistumisen jälkeen
Rajallisista resursseista ja hankkeen väylien hajanaisesta käytöstä johtuen vaikutusten määrällinen arviointi liikennemäärien mittauksin ja laskennoin ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista.
Esim. liikenneturvallisuustyöryhmän yhteistyössä tehtävä turvallisuus- ja liikkumiskysely(t) kohdennettuna valitulle joukolle Tulkkilan ja pohjoisrannan asukkaita (ja yrittäjiä) toisi hankkeen vaikutukset liikkumismuotojen muutoksiin ja liikenneympäristön kokemiseen paremmin esille. Sama tai samantapainen kysely voitaisiin toteuttaa saman aikaisesti avoimena kyselynä kuntalaisille.
Teemakartta väestöruuduista, liikennemääristä ja OpenStreetMap teistä: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=10&coord=250722.88450271642_6800440.552647636&mapLayers=24+100+default,2787+68+vaestoruutu:ruutu_luokittelu,1805+100+liikennemaarat&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showMarker=true&showIntro=false
Teemakartta työpaikoista: https://pori.maps.arcgis.com/apps/instant/minimalist/index.html?appid=a7e72028fa864e348c7b01ab73b1c565
Vuoden 1948 ilmakuva, jossa nykyiset kiinteistörajat ja rakennukset viivoina päällä:
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=13&coord=250617.95417350452_6800487.042161965&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi,1691+100+cp:CP.CadastralBoundary.Default,1765+47+BU.Building.default×eries=1948&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showMarker=true