Auringossa kylpevän Villiönsuvannon loivien rantojen entiset ja tulevat asuinpaikat sijaitsevat Pyhänkorvankosken alapuolisessa suvannon vieressä muinaisen Kokemäen toiseksi suurimmassa kylässä.

Villiönsuvannon arkeologiset tutkimukset

Ilmakuva Villiönsuvannon tutkimusalueelta. Kuva Jere Leppänen Muuritutkimus Oy

Kokemäenjoen pohjoisrannalla Villiön pellolla suoritettiin 15.–16.10.2019 muinaismuistolain edellyttämiä arkeologisia koekaivauksia kaavoitetuilla katulinjoilla ja tonteilla. Tulosten johdosta alueella aloitettiin laajemmat tutkimukset maanantaina 21.10.2019, jotka päättyivät 1.11.2019. Alueen arkeologinen potentiaali tuli esiin syyskuun lopussa, kun pelto oli luovutettu metallinilmaisinharrastajille, jolloin pellolta löytyi jo uutisoidun tasavarsisoljen lisäksi muitakin myöhäiseen rautakauteen ajoittuvia metalliesineitä.

Kokemäen kaupunki, Kokemäen Vesihuolto Oy, maanrakennusurakoitsija K. Hemmilä ja Satakunnan museo sopivat hyvässä yhteisymmärryksessä arkeologisten koetutkimusten ja jatkotutkimusten järjestämisestä. Näiden tekijäksi kilpailutuksella valittiin Muuritutkimus Oy, joka parhaillaan tekee tutkimuksia myös muun muassa Turun Kauppatorilla ja Turun linnassa. Alueen vesihuollon ja katujen rakentaminen on jatkunut häiriöttä samanaikaisesti kiinteistä muinaisjäännöksistä vapaalla osuudella kaava-aluetta. 1.11.2019 päättyneissä tutkimuksissa saatiin koko katupohja “vapautettua” muinaisjäännöksistä ja mahdollistettua maanrakennusurakan suorittaminen viivytyksettä.

 

Villiönsuvannon uudella asuinalueella tehtiin katulinjojen lisäksi koeojia huutokaupattaville rantatonteille. Tutkimusten tavoitteena on kartoittaa alueella sijaitsevan muinaisjäännösalueen laajuutta ja säilyneisyyttä sekä ajoitusta. Nyt tehtyjen arkeologisten koetutkimusten perusteella pellon alla on havaittu jäänteitä ainakin rautakautisesta asutuksesta. Uusi asuinalue on siis kelvannut muinaisellekin Kokemäen väelle. Tutkimuksissa alue on vahvistunut rautakautiseksi asuinpaikaksi, joka kenttätöiden yhteydessä on dokumentoitu ja tutkittu pois katualueilta.

Kokemäen Villiönsuvannon arkeologisista tutkimuksista 8.11.2019

Entisaikaan on asuinpaikkojen valintaan käytetty suurta harkintaa ja tarkasteltu maastonmuotoja, luonnonvaroja ja pienilmastollisia olosuhteita. Villiönsuvannon tulevat asukkaat pääsevät hyötymään menneiden sukupolvien viisaudesta ja liittymään osaksi Kokemäen vuosituhansien mittaista asutusjatkumoa vuolaan Kokemäenjoen aurinkoisella pohjoisrannalla.

Alueen arkeologisia tutkimuksia jatketaan keväällä 2020 ja ne pyritään saamaan valmiiksi samanaikaisesti kadunrakennuksen kanssa juhannukseen mennessä, jolloin ensimmäiset tontit luovutetaan talonrakentajille.

  • Kokemäen kaupungin maankäyttöinsinööri Mikko Eskola

Alustavia tutkimustuloksia 8.11.2019

Villiön kylän historia on johdattanut monet aikaisemmat tutkijat pohtimaan kylän varhaisinta historiaa ja jopa Teljän kauppapaikkaa on alueelle oltu sijoittamassa.

Arkeologisesti aivan uusi luku avautui lokakuussa 2019 kun alueella suoritettiin ensin koetutkimukset ja niiden jatkona varsinaiset arkeologiset kaivaukset. Peltoalueella tehtiin kaikkiaan 2600 neliön laajuiset kaivinkoneavusteiset kaivaukset ja tulokset olivat todella hienot.

Peltokerroksen alla luontaisessa vaaleassa siltti-savi maassa oli säilynyt lähes kymmenen suurikokoista liesirakennetta tai muuta muinaisesta asutuksesta kertovaa likamaakuoppaa. Niistä saatiin talteen rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa ja esimerkiksi yksi kaareva rautaesine, todennäköisesti sirppi. Myöhemmin tehtävä konservointi tuo asiaan varmuuden.

Liesien maakerroksista löydettiin suurikokoisia kotieläinten (nauta ja lammas tai vuohi) palaneita luita ja kymmeniä hiiltyneitä viljan jyviä, joista pääosa on ohraa. Analyysit ovat vasta alkuvaiheissa.

Tutkimuksissa saatiin esiin myös paalurakennuksen pohja. Suorakaiteen muotoisessa rakennuksessa oli kulmissa isommat kuopat ja pitkillä seinillä useita kahden vierekkäisen paalun ryhmiä. Paalut ovat pitäneet aikanaan pystyssä rakennuksen seiniä ja kattoa. Rakennuksessa on mahdollisesti ollut oviaukko jokirannan suuntaan kohti etelää. Paalutalon kokonaismuoto, rakennustapa ja ajoitus ovat vielä mietinnässä. Kaivausalueelta tuli esiin myös osia toisesta paalurakennuksesta.

Arkeologinen tutkimusryhmä:  Sanni Salomaa, Jere Leppänen, Arttu Tokoi, Janne Haarala, Maija Helamaa ja Kari Uotila

Alustavat analyysit:  Auli Bläuer (eläinten luut), Terttu Lempiäinen (kasvijäänteet)

Satakunnan museo: Leena Koivisto

18.10.2019 Lehdistötiedotteen sitaatteja ennen varsinaisia tutkimuksia:

Satakunnan museon amanuenssi Leena Koivisto kommentoi löytöjä: ”Kokemäeltä tunnetaan useita rautakaudelle ajoittuvia kalmistoja, joita on myös tutkittu erityisesti 1970- ja 80-luvuilla.  Sen sijaan rautakaudelle ajoittuvia asuinpaikkoja ei aikaisemmin ole tunnettu. Kaikkiaan Satakunnassa rautakautisen väestön asuinpaikoista on vain niukasti tietoja. Yleisesti on oletettu, että kylät ovat saattaneet sijaita samoilla paikoilla kuin myöhemmät keskiaikaiset kylät, ja jäljet varhaisemmasta esihistoriallisesta asutuksesta ovat jääneet myöhemmän rakentamisen alle ja tuhoutuneet. Villiönsuvannon asuinpaikan tutkimuksista onkin nyt mahdollista saada täysin uutta tietoa rautakauden elämästä Satakunnassa.”

Kokemäen kaupungin maankäyttöinsinööri Mikko Eskola jatkaa: ”Muinaiset Kokemäen asukkaat jättivät itsestään uudelle asuinalueelle muistutuksen ja haluavat osan veroäyreistään takaisin. Onneksi Kokemäellä suhtaudutaan positiivisesti kaupungin rikkaaseen menneisyyteen ja löydöistä ei tarvitse hyssytellä. Läheiseltä Käräjämäeltä löydetty rautakautinen lintuneula on yksi Kokemäen kaupungin tunnuksista.”

Vesihuoltoteknikko Teemu Peltonen: ”Mikäli talvi ei tule etuajassa, saataneen suunnitellut tutkimukset tehtyä niin, ettei varsinainen kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen viivästy urakkasopimuksen mukaisesta aikataulusta. Tulevaan kesään jää todennäköisesti muutaman tulevan tontin osalle tutkittavaa, joka viivästyttänee kyseisten tonttien vapautumista rakentamiselle.”

Kiinnostavista löydöistä huolimatta alueella liikkuminen on kiellettyä, koska kyseessä on aktiivinen maanrakennustyömaa.
Lisätietoja antaa ensisijaisesti maankäyttöinsinööri Mikko Eskola, mikko.eskola@kokemaki.fi, p. 040 488 6210.

Lue uutisointia Villiönsuvannon löydöistä

(Linkit avautuvat ulkoisille sivustoille.)

Kalmistopiiri 13.11.2019 Kokemäen Villiönsuvannosta löytyi paaluperusteisen rakennuksen pohja rautakaudelta

Satakunnan kansa 14.11.2019 Villiönsuvannon muinaisjäännösten tutkimuksista Kokemäen kaupungille kallis lasku

Yle 9.11.2019  Kokemäen rautakautinen löytö palkitsi tutkijat – alueelta löytyi rakennusten jäänteitä ja esineistöä

Turun Sanomat 8.11.2019 Palaneita luita ja hiiltyneitä jyviä – muinaisten kokemäkeläisten historiasta saatiin uutta tietoa

Yle 18.10.2019 Kokemäeltä löytyi Satakunnassa harvinainen rautakautinen asuinalue – tarkemmat tutkimukset alkamassa

Turun Sanomat 18.10.2019 Villiönsuvannon asuinalue kelpasi jo rautakaudella kokemäkeläisille

Sydän-Satakunta 20.10.2019 ja Satakunnan Kansa 20.10.2019 Villiönsuvannon asutusalueen rautakautiset löydöt poikivat jatkotutkimuksia – tutkimukset tehdään mahdollisimman nopeasti, etteivät ne hidasta rakentamista

Satakunnan Kansa 28.9.2019 Kokemäeltä löytyi solki, joka on mahdollisesti viikinkiajalta – Metallinetsijät tutkivat uutta asuntoaluetta koko viikonlopun

Satakunnan Kansa 17.9.2019 Reijo Ylikippari teki Villiönsuvannosta mielenkiintoisen löydön – onko kyseessä muinaiskoru?

Facebook julkaisuja ja keskusteluja Villiönsuvannon löydöistä mm.: